Suomalaisista puolet hyväksyy Turkin kanssa tehdyn sopimuksen — ”Viimeiset kortit katsotaan, kun kaikki muut Nato-maat ovat sen ratifioineet”
MT-kyselyn mukaan Suomen ja Ruotsin tekemä sopimus yhteisistä toimista Turkin kanssa saa eniten kannatusta kokoomusta äänestävissä.
Turkin suurlähetystö sijaitsee rauhallisella alueella Helsingin Kaivopuistossa. Kuva: Jarno MelaMT kysyi tuhannelta suomalaiselta: Hyväksytkö Suomen ja Turkin välisen sopimuksen (yhteisymmärrysasiakirjan) Nato-jäsenyydestä?
Puolet vastaajista, 49 prosenttia, vastaa kysymykseen kyllä. Miehistä 59 ja naisista 39 prosenttia on tätä mieltä.
Naisista joka toinen ja miehistä hieman useampi kuin kaksi kymmenestä vastaajasta ei osannut sanoa mielipidettään puolesta tai vastaan.
Merkittäviä eroja vastaajien kesken ei alueellisesti eikä maaseudun ja kaupunkien välillä löytynyt.
Puoluekannoittain eniten kyllä-vastauksia tulee kokoomusta äänestäviltä, 64 prosenttia. Myös perussuomalaisten ja RKP:n joukoissa hyväksymisprosentti ylittää 60.
Suurin poikkeus yleiseen linjaan on vasemmistoliittoa äänestävissä, joista 43 prosenttia kannatti ja 34 prosenttia vastusti sopimusta Turkin kanssa.
Kesäkuun lopulla Madridissa allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja oli Turkin asettama edellytys, jotta Suomi ja Ruotsi kutsuttaisiin jäseniksi Natoon.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan muistutti viimeksi alkuviikosta, että Suomen ja Ruotsin on toteutettava asiakirjassa mainittuja Turkin turvallisuutta takaavia toimia. Tällaisia ovat muun muassa terroristeiksi sanottujen kurdien luovuttaminen Turkkiin.
Presidentti Erdoğan uhkaa jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset, mikäli Turkin vaateisiin ei suostuta.
Jäsenyys Natossa vaatii käytännössä kaikkien 30 jäsenmaan virallisen ratifioinnin, jota Turkki ei ole vielä tehnyt. 15 Nato-maata on jo niin tehnyt.
Maanantaina Yhdysvaltain edustajainhuone antoi tukensa jäsenyydelle, minkä jälkeen hakemus menee senaatin käsittelyyn elokuussa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan tapasivat toisensa tiistaina Teheranissa Iranissa. Tapaamiseen osallistui myös Iranin presidentti Ebrahim Raisi.
”Teheranin tapaaminen lienee Erdoganin tilaisuus haistaa pelin paikka. Putinkin varmasti huomaa, että tässä on yhteisiä etuja jarruttaa ja jopa kriisiyttää prosessi täysin”, arvioi kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin uhkapeli Turkin kannalta. Lehmänkauppa Venäjän kanssa heikentäisi Turkin asemaa Natossa.
Hän väläyttää mahdollisuutta, että perustettaisiin uusi Nato, jossa Turkkia ei olisi.
”Se olisi voitto Naton hajoamisen myötä Putinille, mutta käytännössä mikään ei muuttuisi”, Forsberg visioi.
Turkin on arveltu kytkevän Suomen ja Ruotsin jäsenyyshankkeen F16-hävittäjäkaupan kanssa. USA:n presidentin Joe Bidenin vauhdittama hävittäjien myynti joutui ainakin väliaikaisesti vastatuuleen viime torstaina, kun Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone rajoitti koneiden myyntiä Turkille.
”Viimeiset kortit katsotaan vasta sitten, kun kaikki muut Nato-maat ovat ratifioineet sopimuksen. Siinä vaiheessa Yhdysvaltojenkin panos voi tulla esiin aiempaa näkyvämmin”, Forsberg pohtii.
”Hävittäjäkauppa on monen asiantuntijan mielestä vähintään yhtä tärkeä asia kuin Suomen ja Ruotsin suhtautuminen kurdeihin”, Forsberg sanoo.
Yhteisymmärrysasiakirjan pääkohdissa Suomi sopi muun muassa täydestä yhteistyöstä Turkin kanssa Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta ja sen haaroja vastaan.
Turkille osoitetaan solidaarisuutta taistelussa terrorismin kaikkia muotoja vastaan. Suomi ja Ruotsi tuomitsevat ja torjuvat terrorismin sen kaikissa muodoissa.
Turkkiin kohdistuvien puolustusteollisuuden vientikieltoja vältetään ja lisätään yhteistyötä.
Ruotsi ja Suomi sitoutuvat kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseen terrorismin torjunnassa ja puolustusteollisuudessa. Suomessa viimeisin lakimuutos astui voimaan alkuvuodesta, Ruotsissa uusi ja tiukempi terrorismirikoksia säätelevä laki astuu voimaan heinäkuussa.
Maat tekevät konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten valmistelemiseksi.
PKK:n ja sen haarojen varainhankinnan ja värväämisen kieltäminen. Maat sitoutuvat tehostamaan yhteistyötä, jotta terroristiryhmien toimintaa voidaan estää.
Listattujen asioiden täytäntöönpanon valvomiseksi perustetaan yhteistyöryhmä.
MT-kyselyn teki Kantar TNS Agri heinäkuun alussa tuhannelle suomalaiselle täysi-ikäiselle. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös:
Turkin Erdogan tapaa Putinin Teheranissa – puheenaiheina ainakin Syyria, Ukraina ja ruokakriisi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
