Jos syöpä on tullakseen, Suomi on parhaita paikkoja sairastua – "Parhaisiin hoitoihin pääsee Suomessa jokainen"
Suomalainen syövänhoito ja syöpätutkimus ovat eurooppalaista kärkeä.
Syöpätautien erikoislääkäri Tapio Salminen on toiminut syöpälääkärinä lähes 30 vuotta. ”Erikoistuminen tiettyjen syöpien hoitoon on yksi isoista muutoksista työvuosieni aikana. Aiemmin kaikki syöpälääkärit hoitivat kaikkia syöpiä." Kuva: Kari Salonen”Kun ollaan Euroopassa huipulla, ollaan myös maailman parhaimmistoa”, syöpätautien erikoislääkäri Tapio Salminen sanoo. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) syöpätautien klinikka.
Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Sveitsi, Salminen luettelee maita, joissa syövänhoito on huipputasoa. Hän kiittää Suomen tasa-arvoista terveydenhoitojärjestelmää.
”Kaikilla kansalaisilla on pääsy parhaisiin hoitoihin.”
Salminen vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa on joukko maailman arvostetuimpia syöpäklinikoita.
”Isolle osalle amerikkalaisista ne ovat saavuttamattomissa. Hoitoon pääsy maksaa.”
Syöpä on siitä inhottava tauti, että se voi iskeä, vaikka ihminen yrittäisi lujasti sen välttää.
”Vaikka eläisit kaikkien ravinto-, liikunta- ja elämäntapasuositusten mukaisesti, voit sairastua syöpään.”
”Myös niin voi käydä, että et sairastu syöpään, vaikka eläisit kuinka epäterveellisesti.”
Suosituksia kannattaa silti noudattaa, Salminen sanoo.
”On arvioitu, että noin kolmannes syövistä liittyy elintapoihin. Sairastumisriskiä voi yrittää pienentää syömällä terveellisesti, liikkumalla riittävästi sekä välttämällä tupakointia, runsasta alkoholinkäyttöä ja liiallista aurinkoaltistusta.”
Sairastumiseen liittyy aina sattuma, Salminen muistuttaa.
”On sattumanvaraista, tapahtuuko tietty mutaatio, joka johtaa syövän syntyyn. Perinnöllinen alttius voi lisätä riskiä, mutta se ei merkitse, että syöpä tulisi sadan prosentin varmuudella.”
Ruuansulatuskanavan syövät ovat Salmisen erikoisalaa.
”Erikoistuminen tiettyjen syöpien hoitoon on yksi isoista muutoksista työvuosieni aikana. Aiemmin kaikki syöpälääkärit hoitivat kaikkia syöpiä.”
Salminen on työskennellyt syöpälääkärinä lähes 30 vuotta. ”Syöpätutkimus on edistynyt, samoin hoitomenetelmät”, hän listaa muita muutoksia työuransa ajalta.
Tutkimuksen ansiosta syövän käyttäytymisestä tiedetään yhä enemmän. Kun tietoa karttuu, syöpätaudit pystytään pirstomaan pienemmiksi ja pienemmiksi alalajeiksi.
Lisääntyneen tiedon myötä syövänhoito on muuttunut aiempaa yksilöllisemmäksi. On pystytty kehittämään täsmälääkkeitä, joiden ansiosta hoitotulokset ovat parantuneet.
Osa syöpätaudeista on jo muuttunut kroonisiksi sairauksiksi. Niistä ei välttämättä parannuta, mutta tehokkaiden lääkkeiden ansiosta tauti voidaan pitää kurissa varsin pitkään. Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat esimerkkejä taudeista, joiden ennuste on hyvä. Moni paranee.
Syöpätaudit yleistyvät, vaikka tieto syövästä lisääntyy ja vaikka hoitomenetelmät kehittyvät. Keskimäärin joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä jossakin vaiheessa.
”Syöpä yleistyy ihmisten eliniän noustessa. Tyypillisimmin syöpään sairastutaan noin 70 vuoden iässä.”
Kaikkiin syöpiin ei ole pystytty kehittämään tehokasta hoitoa. Esimerkiksi haimasyöpä tappaa yleensä nopeasti.
”Jos haimasyöpää ei hoideta, potilas kuolee muutamassa kuukaudessa taudin toteamisesta”, Salminen kertoo.
Hoitojen ansiosta elossaoloaika pitenee. Silti haimasyöpä on erittäin kohtalokas tauti.
”Haimasyöpä lähettää etäpesäkkeitä hyvin varhaisessa vaiheessa. Yleensä haimasyöpä myös havaitaan myöhään, jolloin se on jo kehittynyt liian pitkälle.”
Tavoite totta kai on, että haimasyövänkin hoitotuloksia pystytään parantamaan.
Kannustavia tuloksia on saavutettu esimerkiksi liitännäissolunsalpaajahoidoilla. Ne ovat leikkauksen jälkeen annettavia syöpälääkehoitoja.
”Viime vuonna julkistettiin tutkimus, jonka mukaan leikkauksen jälkeen liitännäishoitona annetun yhdistelmäsolunsalpaajahoidon ansiosta haimasyöpäpotilaan keskimääräinen elossaoloaika oli pystytty nostamaan 54 kuukauteen taudin toteamisesta.”
”Aiemmalla normaalihoidolla elämää oli jäljellä keskimäärin 35 kuukautta.”
Hoidolla on aina merkitystä myös levinneessä eli etäpesäkkeitä lähettäneessä syövässä, Salminen korostaa.
”Vaikka emme voi parantaa tautia, voimme hoitaa sen oireita ja parantaa elämänlaatua. Monissa tapauksissa voimme myös pidentää elinikää.”
Maailman haimasyöpäpäivää vietetään torstaina marraskuun 15. päivänä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
