Miksi suomalainen ei voi päättää asuinpaikastaan?
Kimmo Kylämies ihmettelee, miksei Suomessa saa asua siellä missä haluaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoJänkäsalon ja Kattelussaaren kolme vuotta kestänyt kaavoitus on parhaillaan valmistumassa Taipalsaaren osa-saaristokunnassa. Kaavoituksessa oleva alue on sitä kauneinta Suomea ja monille ihanne-asuinaluetta – Suur-Saimaan rantamaisemissa, kohtuullisen lähellä Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lappeenrannan palveluita.
Alueella on nykyisissä kaavoissa lähes 500 vapaa-ajan tai pysyvän asumisen tonttia.
Virallisesti pysyvässä asuntokäytössä on kuitenkin vain hyvin pieni osa tonteista – vanhaa perua nekin. Suurin osa on nykyisin voimassa olevissa kaavoissa mökkitontteja.
Uuteen kaavaan ei näillä näkymin sallita lukumääräisesti uusia talon- tai mökinpaikkoja, vanhojakin ehkä hieman karsitaan. Uusia vakituisen asumisen tontteja ei myöskään ole tulossa nykyisiin kaavoihin verrattuna (tiettävästi on yksi poikkeus).
Mitään isoja muutoksia ei ole tulossa nykytilanteeseen, puhutaankin kaavan ajantasaistamisesta. Merkittävin muutos on, että rakennusoikeus nousee nykyisistä 150 neliöstä 250 neliöön. Eli aika isoja taloja saa rakentaa, tai siis isoja mökkejä!
Monella tontinomistajalla olisi kuitenkin halu päästä ihan oikeasti, virallisesti asumaan Jänkäsaloon tai Kattelussaareen. Vastaavasti moni omistaja haluaa pitää tonttinsa edelleen mökkikäytössä.
Tontilla olevan talon voi ja saa tehdä nykyaikaista omakotitaloa vastaavaksi, joten asumisen tekniset puitteet voi järjestää nykyvaatimusten mukaisiksi vakituista asumista varten.
Mutta saariinpa ei ”kirkonkirjoja” saakaan siirretyksi. Pitää olla ”virallinen” asunto vielä jossakin taajamassa, tai voi olla kirjoilla vaikka lapsen tai vanhempien kodissa.
Olla ja asua saaressa kyllä voi ihan kuin normaalissa omakotitalossa vuoden ympäri. Mökkipäiviä ei kukaan vahdi ainakaan toistaiseksi. Aika hullu – itsepetoksellinen tilanne – Jänkäsalossa voi kyllä siis ”leikisti” asua.
Tilanne ei ole helppo kunnalle tai kaavoittajalle. Kumpikaan ei sinänsä haluaisi estää asumista näillä hienoilla paikoilla – päinvastoin, kunta ottaisi kyllä uudet pysyvät asukkaat myötämielisesti vastaan.
Miksi asumista ja kirkonkirjojen siirtämistä Jänkäsaloon tai Kattelussareen ei sallita, vaikka saariin pääsee nykyään autotietä pitkin, Jänkäsaloon tosin lossilla? Miksi suomalainen ei voikaan valita asuinpaikkaansa vapaasti, vaikka perustuslaki sen meille suo? Miten Kuopiossa on onnistuttu kaavoittamaan ja asuttamaan aikoinaan Saaristokaupunki?
Hankalaan tilanteeseen on kaavoituskehityksessä ajauduttu. Syitä on monenlaisia, muun muassa valtiovallan keskittämispolitiikka. Haja-asutusalueilla asumista halutaan ylhäältä käsin vähentää ja ihmisten toivotaan elävän ja asuvan taajamissa.
Huoli on myös kateudesta maanomistajien ja naapurikuntien kesken, verotukselliset syyt sekä huoli venäläisistä ja heidän mahdolliset kiinteistöhankinnat Saimaalla. Ehkä näitä ihanne-asuinalueita säilytetään tulevaisuuden sukupolville, perusteltua sekin.
Kimmo Kylämies
kunnanvaltuutettu
Taipalsaari
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
