Ruotsi sai EU-äänestää ennakkoon viimeiseen päivään saakka – löi Suomen äänestysvilkkaudessa selvin numeroin

Ennakkoäänestyspaikalla Tukholman Humlegårdin puiston kulmassa sijaitsevassa kuninkaallisessa kirjastossa äänestettiin vilkkaasti ennakkoon vielä varsinaisen vaalipäivän aattona, lauantaina. Kuva: Kimmo Lundén

Suomessa EU-vaalien ennakkoäänestys päättyi jo tiistaina, kun ruotsalaiset kävivät äänestämässä ennakkoon aina lauantai-iltaan saakka.

Kannustipa ruotsalaisia EU-vaalien äänestysuurnille mikä tahansa, Suomen naapuri-Ruotsi voitti äänestysaktiivisuudessa selvin numeroin.

Äänestysvilkkaus Ruotsissa nousi korkeammalle kuin koskaan maan EU-jäsenyyden aikana. Ennakkolaskennan perusteella äänestäneiden osuus vaalikelpoisista oli 53,3 prosenttia.

Suomessakin äänestysprosentti nousi edellisiin, vuoden 2014 EU-parlamenttivaaleihin verrattuna 1,7 prosenttiyksikköä 42,7 prosenttiin.

Ruotsissa ennakkoon äänesti yli neljä miljoonaa ruotsalaista 7 577 000 äänestysoikeutetusta. Vertailun vuoksi, Suomessa ennakkoääniä annettiin oikeusministeriön mukaan 897 162 ääntä. Ennakkoäänten osuus oli noin viidennes.

Miksi Suomessa mahdollisuus äänestää ennakkoon päättyi jo tiistaina 21. toukokuuta eikä jatkunut vaaliaattoon saakka, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen?

"Se on määrätty (laissa), että sunnuntaina vaalihuoneistojen sulkeuduttua yhtään ääntä ei enää saa tulla sisään. Perjantaina kello 19 mennessä pitää ennakkoäänten olla kunnissa. Siksi neljän päivän väli on välttämätön ja tarpeellinen meille", vaalijohtaja Jääskeläinen perustelee.

Kunnissa vaalipaikoilla tarkistetaan, etteivät ennakkoon äänestäneet pääse äänestämään uudestaan.

Ruotsin vaalilakien puolesta ennakkoääniä voi tulla sisään laskettavaksi vielä äänestyspäivän jälkeenkin.

Kärsiikö äänestysaktiivisuus tämän vuoksi Suomessa?

"Ei se tästä syystä kärsi. Ruotsissa vain äänestävät vilkkaammin", Jääskeläinen arvelee.

Parhaillaan EU-vaaliäänestyksessä on menossa äänten tarkistuslaskenta. EU-parlamenttivaaleissa ehdokkaiden vertailuluvut ovat siinä määrin selvät, että tarkistuslaskennan ei odoteta tuovan muutoksia läpi päässeiden listaa.

Vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan kuntavaaleissa on hyvinkin tavallista, että valittujen nimiä muuttuu vielä tarkastuslaskennan yhteydessä, joskus jopa eduskuntavaaleissa.

Euroopan parlamentti ennakoi, että koko EU:ssa äänestysprosentti on nousemassa 51:een. Eurovaalien äänestysaktiivisuus on näin korkein 20 vuoteen.

27 maata koskevassa laskelmassa ei ole mukana Britannian ääniä. Vuoden 2014 eurovaaleissa äänestysaktiivisuus oli 42,6 prosenttia.