Keskustelu aluekehittämisen varojen uudelleenjaosta voi hankaloittaa neuvottelua tulevaisuudessa – pohjoisessa varoja ei suostuta jakamaan asukasperusteisesti
"Olemme valmiita palaamaan pöytään, jos kaikki tunnustavat, että EU on myöntänyt rahaa tiettyihin tarkoituksiin ja siihen tarkoitukseen ne tulee käyttää", pohjoisen maakuntien johtajat toteavat.
Kasvua voi tarkastella Mika Riipin mukaan eri tavoin. Yli 70 prosenttia Suomeen suunnitelluista suurista investoinneista toteutuu pohjoisessa kaivos- ja biotuotealalla. Kuva: Pekka FaliAluekehitysrahat ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua.
Lapin Liiton maakuntajohtaja Mika Riipi kommentoi tämän hetkisen keskustelun olleen tarkoituksellista riidan haastamista.
Toteutuessaan annetut ehdotukset rakennerahastojen varojen siirtämisestä Itä- ja Pohjois-Suomesta kasvukeskuksiin murtaisivat Riipin mukaan koko EU:n koheesiopolitiikan ideaa.
Riipi painottaa, että rakennerahaston varat myönnetään tasaamaan maiden eri alueiden kehittyneisyyseroja ja euromäärät perustuvat maiden erityispiirteisiin.
"Idea pelkästään kasvukeskuksien tukemisesta on pöyristyttävä", Riipi ihmettelee.
Rakennerahastoja jaettaisiin Suomeen Riipin mukaan noin 1,5 miljardia euroa tulevan seitsemän vuoden aikana.
"Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran rahoitukset, vakuudet ja takuut eri toimijoille ovat vuositasolla saman verran. Näistä 1,1 miljardia jaetaan jo Länsi- ja Etelä-Suomen alueille", Riipi kritisoi.
Hänen mukaansa myös nämä kansalliset tuet tulee nostaa pöydälle, jos rakennerahastojen jakamisperusteita tullaan muuttamaan.
Kaikkialla kasvun määrää ei voi tarkastella pelkän asukasmäärän perusteella, vaan kasvua voidaan tarkastella esimerkiksi viennin määrän mukaan", Riipi toteaa.
Seitsemän vuotta sitten rakennerahastojen jaosta päätettiin poikkeuksellisesti maakuntajohtajien kesken.
Tuoreiden keskustelujen jälkeen Riipi on huolestunut tulevista neuvotteluista, sillä hän ei usko, että Itä- ja Pohjois-Suomi lähtisivät neuvottelemaan asukasperusteisista jakokysymyksistä.
"Olemme valmiita palaamaan pöytään, jos kaikki tunnustavat, että EU on myöntänyt rahaa tiettyihin tarkoituksiin ja siihen tarkoitukseen ne tulee käyttää", Riipi toteaa.
Hän uskoo, että varojen jakamisesta saadaan sopu viimeistään ensi vuoden alussa, kun EU:n budjetista on saatu sovittua.
"Olemme luottavaisia hallitusohjelman kirjauksen käytäntöönpanoon, jossa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys", Riipi kertoo.
Asiaan on ottanut kantaa myös keskustan kansanedustaja Hanna Huttunen.
Huttunen kritisoi muun muassa Savolaisen ehdotusta keskittää tutkimustoimintaa etelän huippuyliopistoihin ja korostaa, että hajautettu yliopistolaitos on nimenomaan Suomelle etu.
Savolaisen ehdotus työllisyyden tukemisesta aluekehitysrahastorahojen kautta niillä alueilla, jossa työllisyys on jo korkeaa, saa Huttuselta täystyrmäyksen.
Huttunen korostaa, että tukea pitää antaa niille alueille, jotka sitä tarvitsevat. Huttunen painottaa, että kasvukeskuksille varojen myöntäminen olisi EU:n sääntöjen vastaisia.
Tiivis kiistely rakennerahastoista alkoi, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati EU:n aluekehitysrahojen uudelleensuuntaamista Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen Ylen uutisessa.
Aiemmin Suomen maakuntajohtajien puheenjohtaja Pentti Malinen toivoi, että maakunnat eivät ala riitelemään keskenään EU:n aluepolitiikan kehittämisrahoista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
