Vappupuheissa huolta eriarvoistumisesta, irtisanottujen koulutuksesta ja pienyrittäjistä

Li Andersson parantaisi pienyrittäjien asemaa työsuhdeturvan heikentämisen sijasta. Lehtikuva/ Vesa Moilanen 

SAK:laisen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin (sd.) sanoi vappupuheessaan, että tuleva vaalikausi määrittää, mihin suuntaan työelämä kääntyy. Jos kolmikantaista valmistelua vielä murennetaan, olemme tilanteessa, jossa vahvimmat ja itsevarmimmat toimijat saavat tahtonsa läpi, hän varoitti puheessaan Lahdessa.

Selin arvosteli hallituksen päätösten kasvattavan työelämän epävarmuutta ja heikentävät työntekijöiden suojaa entisestään. Nuoret ja naiset hallitus tuntuu Selinin mukaan unohtaneen lähes kokonaan.

Ei ole reilua, että raskaan kilpailukykysopimuksen hyväksymisen jälkeenkin ihmisten asemaa heikennetään, hän sanoi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan sanoi Heinolassa pitämässään vappupuheessa olevansa huolissaan eriarvoisuuden kasvusta Suomessa. Hän lupasi, että SDP korottaisi alle 1  400 euron eläkkeitä sadalla eurolla ja poistaisi aktiivimalliin kuuluvan työttömyysturvan leikkauksen.

Rinne sanoi puolueen tukevan myös suomalaisia perheitä ja opiskelijoita, muttei antanut siitä tarkempia lupauksia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen antoi vappupuheessaan Hyvinkäällä kunnian parantuneesta taloustilanteesta kilpailukykysopimukselle ja sen osana joustaneille työntekijöille, joita hän halusi kiittää.

Kehujen jälkeen Kaikkonen syytti monien pörssiyritysten ylintä johtoa kohtuuttomuudesta, kun työntekijöitä on irtisanottu johdon palkkioiden samalla kasvaessa.

Noin 4  000 marssijaa saapui poliisin arvion mukaan Helsingin työväen vappu -tapahtumaan Rautatientorille.

Tapahtumassa puheen pitänyt vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että hallituksen työsuhdeturvaa heikentävät toimenpiteet syventävät epävarmuutta ja epätasa-arvoa.

"Jatkuva taloudellinen epävarmuus on keskeinen syy sille, että ihmiset eivät perusta perheitä, osta kämppiä tai suunnittele omaa tulevaisuuttaan. Siksi on käsittämätöntä ja vastuutonta, että Suomen talouden ollessa noususuhdanteessa hallitus suunnittelee epävarmuutta entisestään lisääviä työsuhdeturvan heikennyksiä", Andersson sanoi.

Työsuhdeturvaa kommentoi myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, joka oli toinen tapahtuman puhujista. Elorannan mukaan yhteiskunnallinen ilmapiiri on koventunut selvästi.

"Tässä ollaan heikentämässä työntekijöiden suojelua, syrjimässä nuoria ja pienten yritysten työntekijöitä ja taipumassa yrittäjäjärjestön perusteettomaan lobbaukseen. Yrittäjäriskiä siirretään jälleen kerran entistä enemmän työntekijän kannettavaksi", hän sanoi.

Työttömyyttä Eloranta suitsisi esimerkiksi laajentamalla työntekijöiden muutosturvaa. Nyt vain yli 30 henkeä palkkaavien yritysten on tarjottava yli 5 vuoden työsuhteesta irtisanotuille koulutusta, mutta Elorannan mukaan sama mahdollisuus pitäisi tarjota myös pienemmissä yrityksissä ja lyhyempien työsuhteiden jälkeen.

Andersson taas parantaisi pienyrittäjien asemaa työsuhdeturvaan kajoamisen sijaan muun muassa uudistamalla sosiaaliturvaa, karsimalla yritystoiminnan byrokratiaa ja nostamalla arvonlisäveron alarajaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti Helsingissä pitämässään vappupuheessa kantaa maahanmuuttoon. Halla-ahon mukaan lähes kaikkien puolueiden teot ja tavoitteet maahanmuuttoon liittyen ovat jyrkässä ristiriidassa.

Halla-aho toteaa Suomen syntyvyyden laskun ja väestön vanhenemisen luovan haasteita hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle. Hänen mukaansa tilanne huononee, jos Suomeen tulee paljon maahanmuuttajia, jotka eivät työllisty koskaan tai työllistyvät niin heikolla ansiotasolla, että he jäävät pysyvästi tulonsiirtojen nettosaajiksi.

Lapinlahdella pitämässään vappupuheessa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi sote- ja maakuntauudistusten aikataulujen olevan liian tiukkoja.

Essayahin mukaan hallituksen valinnanvapausmallin vieminen eteenpäin vaatisi esimerkiksi 3–4 vuoden siirtymäajan markkinoiden avaamiselle, jotta maakunnat ehtivät saada omat liikelaitoksensa kuntoon.