Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kenraali evp. Jarmo Lindberg hämmästyi, miten paljon aseita Hamas oli saanut kuljetettua Gazaan salassa Israelilta. Kuva: Roni Rekomaa
Yhdysvaltain lentotukialus lähestyy Israelin rannikkoa – kenraali Jarmo Lindbergiä hämmästyttää, miten Hamas sai kuljetettua tuhansia raketteja Gazaan
Hyökkäys vertautuu lähes päivälleen 50 vuotta sitten käytyyn Jom Kippurin sotaan.
Gazan alueella vallitsee sotatila Hamas-järjestön ja Israelin armeijan välillä. Yli tuhannen ihmisen kerrotaan kuolleen tähän asti tehdyissä sotilasoperaatioissa. Kuva: Zhang Tianlang / LehtikuvaPalestiinalaiseksi terroristijärjestöksi länsimaissa luonnehditun Hamasin iskun tekotapa ei yllätä ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvaa kenraali (evp.) Jarmo Lindbergiä (kok.). Viikonvaihteessa tehdyn iskun laajuus sen sijaan teki sen.
”Se yllätti, että niin valtava määrä raketteja – noin 5000 – on ammuttu ja vieläpä kauas Tel Aviviin asti.”
Kyseessä ovat olleet Lindbergin mukaan isot raketit, eivät kevyet, taistelijan olkapäältä ammuttavat aseet.
”Uutta iskussa oli poikkeuksellinen rakettien määrä ja se, että Israelin rakentamasta turva-aidasta tultiin seitsemästä kohdasta läpi ja tekijät pääsivät merelle liikkeelle.”
”Lisäksi näkyi videoita, jossa alueelle tultiin liitovarjoilla. Tarkasti koordinoitu isku tehtiin maalla, merellä ja ilmassa.”
Nyt Hamasin hallussa on satakunta panttivankia. Tämä vaikuttaa Lindbergin arvion mukaan vastaiskuun ja siihen, miten panttivangit voidaan vapauttaa ilman uhreja.
Uutistoimisto AP kertoi maanantaina Yhdysvaltain lentotukialus USS Gerald R. Fordin lähestyvän Israelin rannikkoa.
Tämän uumoiltiin merkitsevän amerikkalaissotilaiden osallistumista panttivangeiksi joutuneiden maanmiestensä vapautukseen.
”Nämä uudenlaiset elementit lisäävät panoksia siihen, mitä tehdään. Puolustushallinnolla on suuri tarve ratkaista tilanne vastaiskulla. Täsmäpommituksia on jo tehty Gazaan.”
Kuinka isomerkityksinen tilanne on verrattuna aiempiin konflikteihin verrattuna?
”Tätä voi verrata miltei päivälleen 50 vuotta 1973 sitten alkaneeseen Jom kippur -sotaan, jolloin Israel tuli yllätetyksi. Se Israelin lopulta voittama sota oli isompi kuin tämä.”
”Viikonlopun tapahtumia on verrattu toisen maailmansodan Pearl Harbouriin ja 9/11 dramaattisiin iskuihin New Yorkissa, vaikka ne ovat luonteeltaan erilaisia kuin tämä.”
Yhteistä kaikille on täydellinen yllätys shokkivaikutuksineen.
”Nyt kysytään, miksi näin on päässyt tapahtumaan aivan kuten New Yorkin terrori-iskun jälkeen tehtiin. Miten valtava tiedustelukoneisto ei päässyt etukäteen tässäkään tekijöiden jäljille eikä saanut tästä vihiä.”
Jom kippur -sota
Jom kippur -sota oli Egyptin ja Syyrian Israelia vastaan välillä 6.–24. lokakuuta 1973 käymä sota.
Sota alkoi Egyptin ja Syyrian hyökättyä Israeliin juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä ja päättyi Israelin voittoon.
Sodan alkupäivinä israelilaiset pelkäsivät häviävänsä sodan ja menettävänsä sen mukana valtionsa. Sodan puhkeamiseen ei oltu varauduttu, vaikka selviä merkkejä arabien hyökkäysaikeista oli ollut näkyvillä jo pitkään.
Iran on palestiinalaisorganisaatioiden tukija, minne katseet Lindbergin mukaan ensimmäiseksi kääntyvät.
”On spekuloitu silläkin, että Venäjäkin olisi tässä taustalla. Varmoja viitteitä siitä vielä odotetaan, Iran on aika varma.”
”Se, ettei minkäänlaista tietovuotoa ole israelilaisille päässyt tulemaan, herättää kysymyksiä.”
Lindberg löytää tilanteesta hämmentävän kysymyksen: Miten niin tarkkaan vartioidulle ja suljetulle alueelle Gazaan on voitu kuljettaa huomaamatta tuhansia raketteja, ja miten Hamas on voinut valmistella näin ison koordinoidun iskun?
”Se, ettei minkäänlaista tietovuotoa ole israelilaisille päässyt tulemaan, herättää kysymyksiä. Mitä tekniikkaa ja toimintatapoja on Hamasin alueella voitu käyttää, jotta näin paljon aseita ja joukkoja on saatu sinne toimintavalmiuteen?”
Mitä tämä vaikuttaa Ukrainan sotaan ja avustamiseen?
Tärkeintä on se, miten kauan konflikti kestää, Lindberg arvioi.
”Jos Israelin vastaoperaatio on nopeasti ohi, sillä ei ole isosta huomioarvostaan huolimatta merkittäviä vaikutuksia.”
”Vaikutus Ukrainan sotaan näkyy myöhemmin. Israel on koonnut 110 tuhatta reserviläistä eteläiseen Israeliin – on siis odotettavissa mahdollinen maahyökkäys, joka aiheuttaa tuhoja ja uhreja.”
Viimeksi vuonna 2021 käytiin alueella 11 päivän taistelu. Aikanaan Israelilla oli jo joukkojakin Gazan alueella, mutta ei enää vuoden 2005 jälkeen.
Luonteeltaan konfliktit ovat pysyttäytyneet paikallisina, Lindberg muistuttaa. Sota voisi laajentua, jos niin ikään lännessä terroristijärjestöksi luonnehdittu Hizbollah osallistuu konfliktiin Etelä-Libanonista.
”Sota voisi laajentua silloin Libanonin suuntaan, koska Hizbollah on myös Iranin tukema ja lähellä.”
”Nyt keskitytään varmasti vastaiskuun ja vapauttamaan panttivangit.”
Lindbergin mukaan kyseessä on joka tapauksessa poikkeuksellinen ja mittakaavaltaan suurin tapahtuma, kun katsotaan 50 vuotta taaksepäin.
Se, että Israeliin voidaan täysin yllättäen suunnata tuhansia ohjuksia ja joukkoja, merkitsee tavanomaista voimakkaampaa vastaiskua.
”Tämänkaltainen dramaattinen tapahtuma yleensä yhtenäistää Israelin kansaa, ja päivänpolitiikka jää taka-alalle. Nyt keskitytään varmasti vastaiskuun ja vapauttamaan panttivangit.”
Kenraali Jarmo Lindberg työskenteli puolustusvoimain komentajana vuosina 2014–2019.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
