Kylmään sopeutuneet suomalaiset eivät osaa suojautua paleltumilta
Suomessa esiintyy paleltumia jopa yllättävän paljon ottaen huomioon, että suomalaiset ovat tottuneet kylmään.
Paleltumaa seuraavat jälkivaivat voivat olla melko hankalia ja ne voivat aiheuttaa ongelmia pitkäksikin aikaa. Paleltumien jäljiltä esimerkiksi lämpötuntoherkkyys ja hikoilu voivat muuttua epänormaaleiksi. Lisäksi seurauksena voi olla kiputiloja.Yleisen uskomuksen mukaan paikka, joka on aiemmin kärsinyt paleltumasta, on alttiimpi paleltumaan uudestaan. Tämä pitää paikkaansa sanoo ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.
Aiemmin on ajateltu, että kylmään sopeutuminen auttaa, ettei kylmästä tule niin herkästi vaurioita.
"Se ei pidä paikkaansa. Oikeastaan paras varautuminen on lähinnä se, että huomioi ne ympäristöolot ja mitä aikoo tehdä sekä suojautuu sen mukaan", Ikäheimo toteaa.
Avannossa käyminen ei siis auta ehkäisemään paleltumia. Sen sijaan säännöllinen avantouinti lieventää henkilön stressivasteita ja olon tuntumaan avannossa vähemmän kylmältä.
"Jossain määrin se kiihdyttää lämmöntuottoa hetkellisesti, mutta ei sillä ole mitään merkitystä siihen, että saako paleltuman vai ei", tutkija kertoo.
Kylmällä säällä Ikäheimo kehottaa suojaamaan paljaita ihoalueita. Lisäksi hän muistuttaa, että tarvittaessa kannattaa mennä sisälle tai liikkua.
Ikäheimo arvioi, että suuressa osassa paleltumia taustalla on, ettei kylmältä ymmärretä suojautua tai asiasta ei yksinkertaisesti välitetä. Osa paleltumista on jopa niin vakavia, että ne vaativat sairaalahoitoa.
"Kaikki paleltumathan ovat ehkäistävissä", Ikäheimo muistuttaa.
"Paleltumassa on kysymys kudosvauriosta, joka on pysyvä. Paleltumissa on tärkeää huomioida, että hieman vakavammat paleltumat, joista muodostuu vähintään rakkula, ovat sellaisia, että niiden saajista yli 60 prosenttia kärsii erilaisista jälkivaivoista", Ikäheimo sanoo.
Paleltumaa seuraavat jälkivaivat voivat olla melko hankalia ja ne voivat aiheuttaa ongelmia pitkäksikin aikaa. Paleltumien jäljiltä esimerkiksi lämpötuntoherkkyys ja hikoilu voivat muuttua epänormaaleiksi. Lisäksi seurauksena voi olla kiputiloja.
"Käytännössä siltä alueelta tuhoutuu verisuonistoa tai hermoja. Ne vaikutukset voivat olla aika monenlaisia", ympäristöterveyden dosentti valaisee.
Ihmisten pakkasenkestävyydessä on eroja. Erot eivät kuitenkaan liity geneettisiin ominaisuuksiin. Sen sijaan kyse on henkilön fysiologisista ominaisuuksista tai sitten vaikkapa erilaisista sairauksista.
Lisäksi pakkasenkestävyyteen vaikuttaa esimerkiksi kunkin ihmisen ihonalaisen rasvakudoksen määrä sekä hänen fyysinen kuntonsa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
