LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ympäristö

Green Deal kirittää Suomen turvetuotantoa uudistumaan – "Meidän tulee huolehtia siitä, ettei turpeen käyttöä olla kieltämässä kokonaan"

EU:n uusi ilmasto- ja ympäristö­sopimus Green Deal pakottaa Suomea tekemään pikaisia linjauksia turvetuotannosta.
Markku Vuorikari
Suomi saa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ensimmäisten arvioiden mukaan 165 miljoonaa euroa.

Euroopan unionin ilmastosiirtymää vauhdittavan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tarkoituksena on muuttaa hiili-­intensiivisten alojen tuotantoprosesseja ympäristöystävällisempään suuntaan ja auttaa näiden alojen ammattilaisia työllistymään uudelleen.

Suomi on saamassa ilmasto­rahastosta ensimmäisten arvioiden mukaan 165 miljoonaa euroa vuosille 2021–2027, ja varat kohdistuvat erityisesti turpeen energiakäytön alasajoon.

MTK:n elinkeinojohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomen tulee löytää turpeelle uusia käyttötarkoituksia nopeasti.

”Jos turpeen energiakäyttöä vähennetään, sen muuta käyttöä pitää pystyä lisäämään. Meidän tulee huolehtia siitä, ettei sen käyttöä olla kieltämässä kokonaan.”

Turpeen mahdollisuudet on tähän mennessä tunnustettu energiakäytön lisäksi ainakin kuivikkeena ja kasvuturpeena.

”Vaikka energiakäyttö vähenisi, turve on yliveto esimerkiksi eläinten kuivikkeena.”

Kaikki Suomen maakunnat eivät automaattisesti kuulu ilmastorahoituksen piiriin. Jäsenvaltioiden tulisikin yksilöidä ne alueet, joihin vähähiilisyyden muutokset vaikuttavat eniten.

Jotta kunnat voivat kotouttaa rahastosta varoja, niiden pitää täyttää tietyt kriteerit. Turvetuotantovaatimuksen lisäksi Suomen toisena rahoituskriteerinä on hiili-intensiivisestä taloudesta luopuminen. Tämän piiriin kuuluu esimerkiksi terästuotanto.

Komissio arvioi, että Suomen ilmastorahoitusta päätyisi erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin, Kainuuseen sekä Etelä-­ ja Pohjois-Savoon. Mäki-Hakola näkee rahastossa hyvän mahdollisuuden maakuntien kehittämiseen. 

”EU:n budjetissa tämä on pieni rahasto, mutta Suomen aluekehittämisen kannalta suuri ja tuo paljon mahdollisuuksia. Maakuntien kannattaa olla hereillä. Suomessa rahoitusta tulee suunnata kaikille niille maakunnille, joille energiaturpeella on merkitystä.”

Ehtona rahalle on lisäksi se, että jäsenmaiden on ohjattava unionin budjetista saatavia aluetukirahojaan vähintään puolitoistakertaisesti kokonaispottiin mukaan. Jatkossa siis suuri osa aluekehitysvaroista päätyisi JTF-rahoituksen vastineeksi.

Mäki-Hakola näkee tässä hyviä ja huonoja puolia. ”Suunta on hyvä, kun jäsenmaiden omarahoitusosuus kasvaa. Ristiriitaista kuitenkin on, että samat alueet saavat sekä aluekehitys- että ilmastorahoitusta.”

”Jos JTF-tukia myönnetään samoille alueille kuin alue­kehitysvaroja, ne voivat osaltaan syödä mutta osaltaan myös tukea toisiaan.”

Mäki-Hakola heittää pallon hallitukselle. ”Kriittisintä on mielestäni nyt pohtia, kuinka iso osa tulevan kauden koheesio­rahoista halutaan sitoa tähän mekanismiin mukaan. Se vaikuttaa väistämättä myös maan sisäiseen aluekehitysrahojen jakoon.”

”Lisäksi muuta kansallista rahoitusta tarvitaan mukaan eli hallituksen pitäisi kaivaa myös kirstun pohjaa”, Mäki-Hakola summaa.

JTF-rahasto

  • Oikeudenmukaiselle siirtymälle ollaan varaamassa EU:n tulevasta yli tuhannen miljardin budjetista 7,5 miljardia euroa.
  • Rahaston suurimmat hyötyjät olisivat Puola (2 miljardia), Saksa (877 miljoonaa) ja Romania (757 miljoonaa). Suomelle oltaisiin myöntämässä 165 miljoonaa euroa.
  • Ilmastorahaston tavoitteena on saada unionin jäsenmaat luopumaan hiili-intensiivisestä­ taloudesta. Tämä auttaisi jäsenmaita saavuttamaan sopimuksen, jossa EU olisi hiilineutraali vuosisadan puoliväliin mennessä.
  • EU-jäsenmaiden johtajien pitää vielä hyväksyä rahaston suuruus osana budjettineuvotteluita.

Lue lisää

Video: Kotimaista lähienergiaa aumasta kuormaan ja asiakkaalle – "Vuosikymmeniä rakennettu turveinfra romahtaa"

EU-johtaja vieraili turpeennostoalueella Joensuussa – "Turpeen alasajon loppukiri tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta", kertoi alan yrittäjä tuntemuksiaan

"Miksi turpeesta pitää luopua kokonaan, kun se kuitenkin uusiutuu hitaasti?", kysyi Pekka Uro vihreiden Hanna Holopaiselta tuottajaliiton kokouksessa

Neova lopettaa energiaturpeen tuotannon ensi vuonna