Lapista löytyi todellinen raakkuvanhus, jolla on ikää jo 208 vuotta – sen elämä alkoi vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle

Iänmääritykset ovat osa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää, Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa yhteistä Salmus-projektia. Kuva: Panu Oulasvirta/Metsähallitus

Metsähallitus kertoo, että Lapista on löytynyt todella vanha raakku eli jokihelmisimpukka.

Metsähallituksen Luontopalvelut keräsi viime kesänä raakkunäytteitä, ja yksi näistä löydetyistä raakuista on osoittautunut niin vanhaksi, että sillä on ikää peräti 208 vuotta.

Todellisen raakkuvanhuksen lisäksi 18 muulle ikämääritellylle raakulle oli kertynyt elämänkokemusta 73-181 vuoden verran.

Näytteitä kerättiin uhanalaisten raakkupopulaatioiden ikärakenteen määrittämiseksi ja raakun suojelutoimien suunnittelun avuksi.

Metsähallituksen tiedotteessa huomautetaan, että ennätysraakku näki päivänvalon tai ainakin veden virtauksen vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai kun Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle vuonna 1812.

Metsähallituksesta korostetaan, että raakkujen iänmääritystä ei tehty huvin vuoksi. Tietoa eri virtavesien raakkupopulaatioiden ikärakenteesta nimittäin tarvitaan, jotta tiedetään millä populaatioilla on suurin suojeluarvo ja millaisia suojelutoimia niihin kannattaa kohdistaa.

Iänmääritykset ovat osa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää, Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa yhteistä Salmus-projektia, jossa esimerkiksi kartoitetaan raakulle sopivia vesistöjä ja aiemmin tuntemattomia esiintymisalueita.

Salmus on mukana myös WWF:n raakkujen elämää suorana lähetyksenä seuraavassa luontolivessä.