Ympäristö

Sähköisiä matkustajalentoja nähdään Suomessa vuosikymmenen loppuun mennessä – "Meistä ei koskaan tule teknologiamaana Boeingin tai Airbusin kilpailijoita, mutta voimme olla kapealla alueella maailman huipulla"

Pyhtäällä rakennetaan lentokenttää, jossa on tarkoituksena kehittää tulevaisuuden lentoliikennettä.
MARJA SEPPÄLÄ
Esa Korjula on lennättänyt matkailijoita aiemmin muun muassa ihailemaan Saimaan maisemia ilmasta käsin. Hänestä näköalalennot voisivat olla pienille lentokentille arvokas tulonlähde.

Sotilaskäytössä drooneilla voidaan jo nyt lennättää tuhannen kilon lastia tuhannen kilometrin päähän. Lentokapteeni Esa Korjulan mukaan sotilassovelluksista on lyhyt matka siviilipuolen versioihin. Rahdin jälkeen pystytään siirtymään ihmisten kuljettamiseen.

Kehitteillä on jo pieniä sähköisiä matkustajakoneita, jotka toimisivat etenkin lyhyillä paikallisreiteillä. Norjassa on tavoitteena, että kaikki alle puolentoista tunnin kotimaanlennot hoidetaan sähkölento­koneilla vuoteen 2040 mennessä.

”Kyllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tulemme näkemään sähköistä lentoliikennettä kaupallisessa käytössä Suomessakin”, sanoo Olli Nuuttila Lift-verkostosta. Verkosto keskittyy tulevaisuuden ilmaliikenteen testaukseen ja rakentamiseen.

Nuuttilan mukaan sähkö­lentokoneet ovat polttomoottorillisia koneita vähäpäästöisempiä, hiljaisempia, halvempia ja kevyempiä. Lisäksi ne tarvitsevat vain murto-osan polttomoottori­koneiden vaatimasta huollosta.

Tulevaisuuden ilmailualaa pohditaan paljon Kymenlaaksossa Pyhtäällä. Viidentuhannen asukkaan kunnassa laajennetaan parhaillaan yhden kiitoradan kokoista Helsinki-East ­Aerodrome -lentokenttää, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2017.

Tarkoituksena on ollut rakentaa pääkaupunkiseudun ja etelärannikon ilmaliikenteen kakkoslentokenttä. Erityistä on vahva panostus tulevaisuuden ilmaliikenteeseen. 300 hehtaarin alueella testataan jatkossa muun muassa drooneja, etälennonjohtoa ja sähkölentokoneita.

”Autotalleissa on kehitetty kaikkea hienoa, muitta jossain vaiheessa on aika vetää toimiala yhteen. Meidän tehtävämme on tarjota puitteet sille”, lentokenttää ylläpitävän Redstone Aero Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula sanoo.

Nuuttilan ja Korjulan mukaan Suomessa on paljon sähköalan osaamista, jota on totuttu perinteisesti näkemään esimerkiksi paperikoneiden ja jäänmurtajien parissa. Ilmailu­alan osaamista pitäisi heistä tehdä näkyvämmäksi.

”Meistä ei koskaan tule teknologiamaana Boeingin tai Airbusin kilpailijoita, mutta voimme olla kapealla alueella maailman huipulla. Niitä alueita me nyt etsimme”, Nuuttila sanoo.

MARJA SEPPÄLÄ
Kuvan vesitaso kulkee lentobensiinillä, mutta Esa Korjula ja Olli Nuuttila uskovat sähkölento­koneiden yleistyvän tulevaisuudessa. Pyhtään lentokentällä kehitellään alan uusia innovaatioita.

Ennen koronapandemiaa lento­liikenne kasvoi maailmanlaajuisesti kuusi prosenttia vuodessa.

”Tarve lentämiseen ei ole muuttunut miksikään, jatkossa sitä tarvitaan yhtä lailla. Meidän käsityksemme mukaan tulevaisuudessa lentäminen mahdollistuu sähköisellä lentämisellä”, Esa Korjula sanoo.

Finnair kertoi lopettavansa ensi keväänä kaupalliset lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Syynä ovat laskeneet matkustaja­määrät.

Korjula huomauttaa, että maakuntakentät ovat tärkeitä esimerkiksi vientiyrityksille. Siksi kenttien toimintalogiikkaa pitäisi muuttaa. Suomen tiheä lentokenttäverkosto on omiaan sähköiselle liikennöinnille.

”Raskaista reittikoneista on siirryttävä pienempään, tehokkaampaan kalustoon. Se, että jollain lentokentällä on vähän matkustajia, ei suinkaan tarkoita sitä että kenttä olisi tarpeeton.”

Pyhtäällä testataan esimerkiksi etälennonjohtoa, josta voisi olla apua etenkin pienillä lentokentillä. Etäjohdettuna lentokenttä olisi käytössä joustavasti.

”Nyt ongelma on siinä, että kentät ovat auki vain silloin kun reittikoneita tulee tai lähtee. Lentokentät ovat merkittävää kansallista infraa, jonka pitäisi olla käytössä. Se on vähän sama, kuin jos tie olisi kiinni, ellei siitä satu menemään bussi.”

MARJA SEPPÄLÄ
Pyhtään lentokentältä on vain parin minuutin lentomatka ­rannikkomaisemien luo.

Pienet lentokentät voitaisiin valjastaa myös nykyistä paremmin matkailupalveluiden käyttöön.

Pyhtäällä kaupallinen toimija aloittanee näköalalennätykset jo ensi vuonna. Koneeseen mahtuu 4–16 henkilöä, ja noin vartin mittaisen pyrähdyksen hinta olisi noin 50–150 euroa, arvioi Korjula.

Korjula on aiemmin itse lennättänyt matkaajia Saimaalle, ja hänestä suomalaiset maisemat avautuvat kauniimpina ilmasta kuin maasta tai vesiltä käsin.

Lentojen päästöihin suhtaudutaan hänen mielestään välillä turhan ankarasti.

”65 vuotta vanha lento­kone kuluttaa 20 litraa tunnissa ja siinä ajassa se on Saimaalla. Autolla sinne ajaa 3–4 tuntia ja auto kuluttaa karkeasti saman verran”, Korjula sanoo.

Lue myös:

Pienessä lentokoneessa upeat maisemat ovat tarpeeksi lähellä

Katso videolta, miten erilaisena suomalainen metsämaisema avautuu lentokapteenin näkökulmasta – olisiko näköalalennoista pienten lentokenttien pelastukseksi?

MARJA SEPPÄLÄ
Pyhtäälle alettiin rakentaa Helsinki-East Aerodrome -lentokenttää vuonna 2017. Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho on tyytyväinen alueen kehittämiseen.

Lue lisää

Pienessä lentokoneessa upeat maisemat ovat tarpeeksi lähellä

Katso videolta, miten erilaisena suomalainen metsämaisema avautuu lentokapteenin näkökulmasta – olisiko näköalalennoista pienten lentokenttien pelastukseksi?

Lehmät vauhkoontuivat maisemaa kuvanneesta droonista Etelä-Pohjanmaalla – luvan kysyminen kuvaamiseen on syytä muistaa myös maaseudulla

Droonit löytävät töyhtöhyypän pesät pellolta tekoälyn avulla – voivat suojata lintujen pesintää