Kuvan vesitaso kulkee lentobensiinillä, mutta Esa Korjula ja Olli Nuuttila uskovat sähkölentokoneiden yleistyvän tulevaisuudessa. Pyhtään lentokentällä kehitellään alan uusia innovaatioita. Kuva: MARJA SEPPÄLÄ
Sähköisiä matkustajalentoja nähdään Suomessa vuosikymmenen loppuun mennessä – "Meistä ei koskaan tule teknologiamaana Boeingin tai Airbusin kilpailijoita, mutta voimme olla kapealla alueella maailman huipulla"
Pyhtäällä rakennetaan lentokenttää, jossa on tarkoituksena kehittää tulevaisuuden lentoliikennettä.
Esa Korjula on lennättänyt matkailijoita aiemmin muun muassa ihailemaan Saimaan maisemia ilmasta käsin. Hänestä näköalalennot voisivat olla pienille lentokentille arvokas tulonlähde. Kuva: MARJA SEPPÄLÄSotilaskäytössä drooneilla voidaan jo nyt lennättää tuhannen kilon lastia tuhannen kilometrin päähän. Lentokapteeni Esa Korjulan mukaan sotilassovelluksista on lyhyt matka siviilipuolen versioihin. Rahdin jälkeen pystytään siirtymään ihmisten kuljettamiseen.
Kehitteillä on jo pieniä sähköisiä matkustajakoneita, jotka toimisivat etenkin lyhyillä paikallisreiteillä. Norjassa on tavoitteena, että kaikki alle puolentoista tunnin kotimaanlennot hoidetaan sähkölentokoneilla vuoteen 2040 mennessä.
”Kyllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tulemme näkemään sähköistä lentoliikennettä kaupallisessa käytössä Suomessakin”, sanoo Olli Nuuttila Lift-verkostosta. Verkosto keskittyy tulevaisuuden ilmaliikenteen testaukseen ja rakentamiseen.
Nuuttilan mukaan sähkölentokoneet ovat polttomoottorillisia koneita vähäpäästöisempiä, hiljaisempia, halvempia ja kevyempiä. Lisäksi ne tarvitsevat vain murto-osan polttomoottorikoneiden vaatimasta huollosta.
Tulevaisuuden ilmailualaa pohditaan paljon Kymenlaaksossa Pyhtäällä. Viidentuhannen asukkaan kunnassa laajennetaan parhaillaan yhden kiitoradan kokoista Helsinki-East Aerodrome -lentokenttää, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2017.
Tarkoituksena on ollut rakentaa pääkaupunkiseudun ja etelärannikon ilmaliikenteen kakkoslentokenttä. Erityistä on vahva panostus tulevaisuuden ilmaliikenteeseen. 300 hehtaarin alueella testataan jatkossa muun muassa drooneja, etälennonjohtoa ja sähkölentokoneita.
”Autotalleissa on kehitetty kaikkea hienoa, muitta jossain vaiheessa on aika vetää toimiala yhteen. Meidän tehtävämme on tarjota puitteet sille”, lentokenttää ylläpitävän Redstone Aero Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula sanoo.
Nuuttilan ja Korjulan mukaan Suomessa on paljon sähköalan osaamista, jota on totuttu perinteisesti näkemään esimerkiksi paperikoneiden ja jäänmurtajien parissa. Ilmailualan osaamista pitäisi heistä tehdä näkyvämmäksi.
”Meistä ei koskaan tule teknologiamaana Boeingin tai Airbusin kilpailijoita, mutta voimme olla kapealla alueella maailman huipulla. Niitä alueita me nyt etsimme”, Nuuttila sanoo.
Pyhtään lentokentältä on vain parin minuutin lentomatka rannikkomaisemien luo. Kuva: MARJA SEPPÄLÄEnnen koronapandemiaa lentoliikenne kasvoi maailmanlaajuisesti kuusi prosenttia vuodessa.
”Tarve lentämiseen ei ole muuttunut miksikään, jatkossa sitä tarvitaan yhtä lailla. Meidän käsityksemme mukaan tulevaisuudessa lentäminen mahdollistuu sähköisellä lentämisellä”, Esa Korjula sanoo.
Finnair kertoi lopettavansa ensi keväänä kaupalliset lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Syynä ovat laskeneet matkustajamäärät.
Korjula huomauttaa, että maakuntakentät ovat tärkeitä esimerkiksi vientiyrityksille. Siksi kenttien toimintalogiikkaa pitäisi muuttaa. Suomen tiheä lentokenttäverkosto on omiaan sähköiselle liikennöinnille.
”Raskaista reittikoneista on siirryttävä pienempään, tehokkaampaan kalustoon. Se, että jollain lentokentällä on vähän matkustajia, ei suinkaan tarkoita sitä että kenttä olisi tarpeeton.”
Pyhtäällä testataan esimerkiksi etälennonjohtoa, josta voisi olla apua etenkin pienillä lentokentillä. Etäjohdettuna lentokenttä olisi käytössä joustavasti.
”Nyt ongelma on siinä, että kentät ovat auki vain silloin kun reittikoneita tulee tai lähtee. Lentokentät ovat merkittävää kansallista infraa, jonka pitäisi olla käytössä. Se on vähän sama, kuin jos tie olisi kiinni, ellei siitä satu menemään bussi.”
Pyhtäälle alettiin rakentaa Helsinki-East Aerodrome -lentokenttää vuonna 2017. Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho on tyytyväinen alueen kehittämiseen. Kuva: MARJA SEPPÄLÄPienet lentokentät voitaisiin valjastaa myös nykyistä paremmin matkailupalveluiden käyttöön.
Pyhtäällä kaupallinen toimija aloittanee näköalalennätykset jo ensi vuonna. Koneeseen mahtuu 4–16 henkilöä, ja noin vartin mittaisen pyrähdyksen hinta olisi noin 50–150 euroa, arvioi Korjula.
Korjula on aiemmin itse lennättänyt matkaajia Saimaalle, ja hänestä suomalaiset maisemat avautuvat kauniimpina ilmasta kuin maasta tai vesiltä käsin.
Lentojen päästöihin suhtaudutaan hänen mielestään välillä turhan ankarasti.
”65 vuotta vanha lentokone kuluttaa 20 litraa tunnissa ja siinä ajassa se on Saimaalla. Autolla sinne ajaa 3–4 tuntia ja auto kuluttaa karkeasti saman verran”, Korjula sanoo.
Lue myös:
Pienessä lentokoneessa upeat maisemat ovat tarpeeksi lähellä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
