Suomi ei ole edelläkävijä kiertotaloudessa – lait kaipaavat uudistusta ja luonnonvarat hinnoittelua uudelleen

Lihaluujauhosta valmistettua kiertolannoitetta Ecolanin varastolla Nokialla. Kuva: Kari Salonen

Ministeriöt, tutkimuslaitokset, Sitra ja Business Finland valmistelevat puheenjohtaja Reijo Karhisen vetämänä Suomelle kiertotalousohjelmaa. Sen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta ratkottavana on vielä paljon asioita. Muun muassa konkretian tuominen tavoitteisiin ja luonnonvarojen käytön linjaukset ovat Karhisen mukaan vielä auki.

Ohjelman valmistelusta keskusteltiin eduskunnan ympäristövaliokunnan kokouksessa keskiviikkona.

Tilaisuudessa kävi selväksi, ettei Suomi - toisin kuin usein oletetaan - ole kiertotalouden edelläkävijä. Meiltä löytyy osaamista ja innovaatioita, mutta toteutus ontuu yhä.

Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä noin neljänneksen liiketoimintastrategioihin sisältyy kiertotalous. Vuonna 2018 kiertotalous muodosti 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Karhisen mukaan kiertotalous ei ole enää vaihtoehto vaan elinehto. Siihen ajavat luonnon köyhtyminen, luonnonvarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos. Hän kuitenkin painottaa, ettei säästeliäämpi elämäntapa tarkoita ankeampaa elämää. Kulutus vain perustuu omistamisen sijasta palveluihin, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Hyvinvointi nojaa materiaalien sijaan datatalouteen.

Kiertotaloudesta saadaan talouskasvua ja Sitran arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Karhisen mukaan kiertotalous ei ole vielä lähtenyt lentoon, koska luonnonvarojen käyttöä ei ole hinnoiteltu oikein. Siksi kiertotaloustuotteille ei synny kysyntää. Lisäksi innovaatioiden tuominen maksaa, joten kannustimet ja verot voivat olla tarpeen.

EU:n elpymisrahoituksesta 40 prosenttia menee ilmastotoimiin. Mikä on "kiertotalouden rooli", pohtii Karhinen.

Lainsäädäntö vaatii muokkaamista kiertotaloutta edistäväksi. Nykyisellään moni toimija kokee säädökset esteiksi tai hidasteiksi.

Esimerkkejä byrokratian tuomista vaikeuksista listasi Ecolan Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahvenainen. Yritys jalostaa teollisuuden sivuvirroista, kuten tuhkasta, tuotteita metsä- ja maatalouteen sekä maanrakentamiseen.

Ahvenainen toivoo yhdenmukaisuutta säädöksiin ja viranomaisten ajoittain mielivaltaisiin tulkintoihin.

"Kiertotalouden tuotteille on korkeammat vaatimukset kuin neitseellisille materiaaleille."

Ongelma on Ahvenaisen mielestä se, että ympäristöluvissa syynätään vain toimijan päästöjä huomioimatta, paljonko tuotteet vähentävät päästöjä korvatessaan fossiilisia tai neitseellisiä materiaaleja.

Ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä totesi, että ympäristöä kuormittavassa rakentamisessa kiertotalouden ratkaisut ovat erityisen tärkeitä.

"Kiertotalouden tuotteille on korkeammat vaatimukset kuin neitseellisille materiaaleille." JUHA AHVENAINEN