Ympäristö

Soiden pilaamisesta syytetty Biolan uudistaa rahkasammalen korjuun työohjeet ja kertoo verkkosivuillaan suot, joissa korjuuta aiotaan tehdä

Luonnonvarakeskuksen tutkija huomasi, että rahkasammalta oli korjattu paikoin liian syvältä kolmella viidestä tarkastetusta suosta.
Tero Pajukallio
Ilmakuva rahkasammalen korjuujäljistä Kihniön Sarvinevalla.

Biolan Oy tiedottaa saaneensa selvitystyön tulokset koskien rahkasammalen korjuuta viidellä suolla: Limingannevalla, Kivisalmennevalla, Salmilamminkeitaalla, Salojennevalla ja Sarvisuolla.

Selvitystyön tehnyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Niko Silvan havaitsi selkeitä puutteita sekä työohjeesta poikkeavia toimia Kihniön Sarvinevalla, jossa ilmenneistä ongelmista on kirjoitettu Maaseudun Tulevaisuudessa useaan otteeseen.

Paikoitellen työohjeen mukainen, maksimissaan 30 senttimetrin keruusyvyys, ylittyi myös Limingannevalla ja Kivisalmennevalla.

Toimeksiannossa selvitettiin suon luonnontilaisuutta korjuualueella ja sen lähistössä sekä koneellisen keräämisen työnjälkeä suhteessa alan työohjeeseen.

Sarvinevalla keskeisiä puutteita ilmeni lisäksi suon suojakaistojen sijoittelussa, ojien ja ylitysten jälkihuollossa sekä ajourissa. Korjuualueen yleisilme ja korjuun toteutus eivät olleet Sarvinevalla asianmukaiset.

Biolan pahoittelee virheitä ja tekee ensi keväänä Sarvinevalla viimeistelytöitä korjuujäljen korjaamiseksi.

Tiedotteessa Biolan Groupin toimitusjohtaja Teppo Rantanen vakuuttaa, ettei vastaavaa tapahdu jatkossa.

Yhtiö aikoo täsmentää työohjetta, jotta soiden erilaisuus tulee paremmin huomioiduksi.

“Yksi keskeisimmistä uusista linjauksista on, ettei yhtiö toimi luonnontilaisuudeltaan luokan 3 suoalueilla ennen kuin sammalen keruuta varten on laadittu selkeät yhteiset pelisäännöt. Annamme alan yhteisten pelisääntöjen luomiselle kaiken tukemme”, Rantanen sanoo.

Lisäksi työohjeessa määritellään tarkemmin suoalueiden suojavallien muodostamiseen ja ajourien kuntoon liittyviä asioita. Yhtiö myös tarjoaa lisää koulutusta keruuseen osallistuvalle henkilöstölleen.

Teppo Rantasen mukaan keruuprosessi avataan mahdollisimman läpinäkyväksi ja ennakoitavaksi.

“Jatkossa kerromme etukäteen verkkosivuillamme, millä soilla aiomme seuraavaksi toimia. Sitoudumme myös tekemään laajemman ennakkokartoituksen soilla, jotka eivät ole ympäristöluvituksen piirissä. Kartoituksessa hyödynnämme ELY-keskusten luontoarvotietoja ja maastokartoituksia”, Rantanen sanoo.

Lue myös:

Kasvualustabisnes joutui syyniin sammalen korjuussa tehtyjen virheiden myötä – tutkija tyrmää kasvualustan ekologisuuden

Kerättiinkö rahkasammalta luonnontilaiselta suoalueelta? Kritiikin kohteeksi joutunut Biolan aloittaa selvitykset Sarvinevan suolla

Lue lisää

Ely-keskus laatii rahkasammalen korjuuseen säännöt – hankkeessa selvitetään, vaaditaanko muutoksia lakiin

Neuvottelut rahkasammalen korjuun runnoman Sarvinevan suojelemiseksi alkavat

Kotipuutarhurien ei kannattaisi ostaa turvetta säkkikaupalla joka kevät – maan kasvukunnosta voi huolehtia monella muullakin tapaa

Kasvualustabisnes joutui syyniin sammalen korjuussa tehtyjen virheiden myötä – tutkija tyrmää kasvualustan ekologisuuden