Ympäristö

Kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin fosforia ja kiintoaineita liki yhtä paljon kuin pelloilta: "Viljelijöitä syytetään ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme"

Kaupungistumisen synnit purkautuvat monin paikoin puhdistamattomina vesistöihin. Kiintoainesta ja fosforia valuu ydinkeskustoista saman verran kuin vastaavalta peltoalalta.

Kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki saman verran kiintoaineita ja fosforia kuin vastaavalta peltoalalta neliökilometriä kohden. Lisäksi asfalttiviidakoista valuvien sadevesien eli hulevesien mukana päätyy luontoon mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä.

Helsingin yliopisto on mitannut valumia Helsingissä ja Lahdessa liki 10 vuoden ajan. Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta kertoo, että tulokset ovat yleistettävissä muihinkin kaupunkeihin. Päästöjen määrät vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuri osuus pinta-alasta on päällystetty asfaltilla ja kuinka paljon on viheralueita.

"Jos valuma-alue on pinnoitettu kokonaan, päätyvät hulevedet liki sataprosenttisesti vesistöihin. Jos pinnoitetta on 50 prosenttia, vastaavasti puolet valuu vesistöihin", Setälä selventää.

Professorin mukaan hulevesien päästöjä on ollut helppo mitata sadevesiviemäreiden purkuputkien päistä. Lahdessa yli 50 purkuputkea johtaa suoraan Vesijärven Enonselälle ja Helsingissä muun muassa Vanhankaupunginlahteen sekä Lauttasaaren selälle.

Setälän mielestä on huomionarvoista, että vesistöjä kunnostetaan isolla rahalla ja samaan aikaan niihin suolletaan kaupunkikatuja huuhtovat vedet tupakantumppeineen päivineen. Nämä päästöt eivät näy vielä missään tilastoissa, kuten Luonnonvarakeskuksen ravinnepäästölaskelmissa, joissa korostuvat maatalouden päästöt.

Asfalttiteiltä valuvasta fosforista ja typen oksideista pääosa on peräisin autojen polttomoottoreista. Setälän mukaan Suomessa harvemmin lannoitetaan viheralueita. Yksittäisten kukkapenkkien lannoitukset eivät ole ongelma, sillä ravinteet sitoutuvat maanalaiseen multakerrokseen.

"Kaupunkikeskustojen fosforipäästöissä puhutaan aika lailla samanlaisista määristä kuin maanviljelyalueilla. Viljelijöitä syytetään Itämereen valuvista ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme. Meiltä valuu aikamoisia saastemääriä. Nyt kun asia tiedetään, hulevesille on tehtävä jotain."

Onneksi valtaosassa kaupungeista on laadittu hulevesisuunnitelmia. Niiden myötä kaupungeille tulee myös velvollisuus tarkkailla sadevesien mukana kulkeutuvia päästöjään.

Lahdessa keskikaupungin hulevedet pumpataan nyt kalliotunnelia pitkin viiden kilometrin päähän Hennalaan, jossa ne johdetaan kolmen pidätysaltaina toimivan kosteikon läpi Porvoonjokeen. Myrkkyjen ja ravinteiden pitäisi painua pohjaan ja jäädä kasvillisuuteen kiinni. Menetelmä on ensimmäistä vuotta käytössä, joten tutkimustuloksia puhdistustehosta ei vielä ole.

Setälän mukaan kestää aikansa, että hulevesialtaisiin kasvaa riittävästi kasvillisuutta. Hän huomauttaa, että kosteikot luovat kaupunkeihin viihtyisyyttä ja tukevat monimuotoisuutta, kun niihin muuttaa vesilintuja, sudenkorentoja, sukeltajakuoriaisia ja muita eliöitä.

Kaupunkien keskustoista valuva kiitoaines koostuu pääosin hienojakoisesta savesta ja hiekasta sekä orgaanisesta mujusta, joka kuljettaa mukanaan raskasmetalleja ja fosforia.

"Muju tarttuu tosi hyvin kasvien pintoihin, joten niillä on tärkeä merkitys", Setälä sanoo.

Viheralueilla on ensiluokkainen kyky pidättää hulevesiä, joten kaupunkeja ei pitäisi rakentaa tukkoon.

"Jos esimerkiksi Helsingissä menetetään hehtaarin kokoinen puisto, sen mukana menetetään noin 300 000 euron arvoiset ekosysteemipalvelut. Puiston arvo on suuri hulevesien imeyttäjänä ja puhdistajana."

Kaupungeille käy kalliiksi, jos ne joutuvat rakentamaan erillisiä hulevesijärjestelmiä parkkipaikoiksi muutettujen viheralueiden tilalle.

Setälän mukaan tutkimukset vahvistavat, että myös viherkatot pidättävät hyvin sadevesiä, jopa 60 prosenttia vuotuisesta sadannasta. Yllättäen ne toimivat talvisinkin. Setälä toivoo, että päättäjät huomioivat tutkimustulokset kaupunkisuunnittelussa.

Lue lisää

Ravinnepäästöt ovat yhteinen ongelma

Viihtyisä kanava suodattaa saasteiset hulevedet Jyväskylän Kankaan asuinalueella

Uhkana peltojen ravinneköyhyys

Rehun ja ruokinnan kehitys taltutti kotimaisen kalankasvatuksen ravinnepäästöt – WWF suosittelee Suomessa kasvatettua kirjolohta tuonnin hillitsemiseksi