Ympäristö

Katso tästä, miten ilmastonmuutos jyllää maakunnassasi ja miten siihen aiotaan sopeutua – alkutuotannolle luvassa ongelmia, mutta myös mahdollisia etuja

Liki kaikille maakunnille tutkijat suosittelevat resurssien lisäämistä ilmastotyöhön ja yhteistyön tekemistä muiden maakuntien kanssa.
Johannes Tervo
Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakunnissa sekä niiden suunnitelmia varautua ilmaston lämpenemiseen. Monin paikoin tarvitaan tulvasuojelua sekä liikenneturvallisuuden ja tiestön kunnon varmistamista.

Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakunnissa sekä niiden suunnitelmia varautua ilmaston lämpenemiseen. Tutkijat ja maakuntien asiantuntijat listasivat myös ilmastotyön kehittämistarpeita.

Alla poimintoja maakuntien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Tarkemmat ja pidemmät maakuntakohtaiset tilannetiedot löytyvät täältä.

Liki kaikille maakunnille tutkijat suosittelevat resurssien lisäämistä ilmastotyöhön ja yhteistyön tekemistä muiden maakuntien kanssa.

Ahvenanmaa

Neljä suurinta ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaalla ovat lämpimämpi ilmasto, merenpinnan nousu, kasvava sadanta sekä muut kielteiset vaikutukset Itämereen, kuten happamoituminen, supistuva jääpeite ja laskeva suolapitoisuus. Kasvavan sadannan arvioidaan lisäävän metsien kasvua. Leudompi ilmasto laskee myös lämmitystarvetta. Samalla lämpöaallot, kuivuus, tulvat, myrskyt ja muut äärevät sääilmiöt yleistyvät.

Ahvenanmaan energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on minimoida rakennetun ympäristön ilmastoriskit. Rakennuksista, teistä ja teknisestä infrastruktuurista pyritään saamaan ilmastokestäviä sekä turvaamaan kulttuuriperintö ja puhdas juomavesi turvataan. Viranomaisten koulutusta ja tiedotustilaisuuksia lisätään.

Sopeutumisen toimenpiteitä ei ole käynnistetty. Maataloudessa on ryhdytty käyttämään kastelupatoja.

Etelä-Karjala

Selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Etelä-Karjalaan ei ole tehty, mutta valmisteilla on ilmastotiekartta. Useissa hankkeissa on sopeutumisen teemoja, kuten hulevesien hallintaa.

Haasteena ovat rajalliset resurssit, jotka eivät mahdollista keskittymistä ilmastotyöhön.

Etelä-Pohjanmaa

Tunnistettuihin vaikutuksiin kuuluvat ainakin sään ääri-ilmiöt, jotka voivat rasittaa rakennuksia ja riskeerata energiahuoltovarmuuden. Maakunta on tulvaherkkä, joten tulvat ja hulevedet on huomioitava yhdyskuntatekniikassa ja tieverkostossa. Maa- ja metsätaloudessa satomäärät voivat kasvaa, mutta toisaalta tuhohyönteiset ja sienitaudit sekä kotieläinpuolella taudit voivat lisääntyä.

Maakuntaohjelmassa mainitaan alkutuotannon painopisteeksi muuttuva ilmasto. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueelle on perustettu ilmastonyrkki, jonka on tarkoitus koota tietoa ja koordinoida ilmastotyötä.

Ilmasto- ja kiertotaloustiekartassa pyritään kehittämään valmiuksia ilmastonmuutokseen sekä parantamaan alueellista osaamista.

Etelä-Savo

Savon Ilmasto-ohjelmassa riskeiksi luetellaan lämpötilojen kohoaminen, sateiden lisääntyminen sekä lumi- ja routa-ajan vähentyminen, ääri-ilmiöiden lisääntyminen sekä vesistöjen pintaveden lämpötilan kohoaminen. Tulvat voivat lisääntyä, talviaikainen valunta kasvaa, pohjaveden pinta alentua, tuhohyönteiset ja metsätuhot lisääntyä, puunkorjuu ja talvimatkailu hankaloitua, luonnon monimuotoisuus huveta sekä saimaannorpan pesintä vaikeutua.

Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden muuttuessa havupuuvaltaisista metsistä voi kehittyä sekametsiä. Alkutuotannossa satomäärät voivat kasvaa.

Maakuntaliiton katsauksen mukaan ilmastotyö on edennyt hankkeiden kautta. Maakuntastrategian tavoitteet tukevat elinkeinojen sopeutumista esimerkiksi metsätalouden, ruokaketjun ja matkailun osalta.

Ilmastoryhmässä on edustettuna laajasti maakunnan toimijoita.

Päivitetylle ilmastostrategialle, ulkopuolisille resursseille sekä yhteistyölle muiden maakuntien kanssa on tarvetta.

Kainuu

Kainuun ilmasto muistuttaa tulevaisuudessa Etelä-Suomen nykyistä ilmastoa. Talvet lyhenevät ja vesisateet yleistyvät, mikä haittaa talvimatkailua. Lämmitystarve vähenee. Alkutuotanto voi hyötyä kasvukauden piteneminsestä, mutta tuholaiset ja sairaudet voivat heikentää satoja ja leudot syksyt hankaloittaa pelto- ja metsätöitä. Vieraslajit leviävät ja metsäraja siirtyä pohjoisemmaksi. Useat pohjoiset eläin- ja kasvilajit uhanalaistuvat.

Ilmastostrategiassa tavoitellaan hillintää ja sopeutumista muun muassa elinkeinotoiminnan investoinneilla ja yritystuilla sekä alueidenkäytössä kaavoituksella. Neuvoa ja tukea pyritään antamaan helleaaltojen ja tulvien aikana muun muassa matkailualalle. Ääri-ilmiöt voivat vaarantaa energiaverkon toimivuutta ja lisätä kysyntähuippuja. Tienpidossa on varauduttava liukkaudentorjuntaan, lumenpoistoon, tulvasuojaukseen ja eroosiontorjuntaan. Porotaloudelle on mietitty omia sopeutumistarpeita.

Kanta-Häme

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumistarpeita ei ole arvioitu. Varautuminen on alkutekijöissään, eikä riskikartoitusta ole tehty.

Maakuntaohjelman 2022–2025 valmistelussa ilmastoturvallisuus ja sopeutuminen ovat nousseet esille.

Keski-Pohjanmaa

Ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2020. Tekeillä on ilmastotiekartta.

Maakuntaohjelmassa ilmastonmuutos nivoutuu luonnonvarojen käyttöön ja maatalouden kilpailukykyyn, hiilinielujen hyödyntämiseen ja tulvasuojeluun.

Maakunnalla on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteinen ilmastonyrkki.

Suunniteltuja toimenpiteitä tarvitaan, mutta resursseista on pulaa.

Keski-Suomi

Vuoteen 2030 tähtäävään ilmasto-ohjelmaan on kerätty hyviä käytäntöjä sopeutumiseen.

Ilmastotyössä ei olla yhtä pitkällä kuin monessa muussa maakunnassa. Odotettavissa on ainakin tulvia, tuulia, vieraslajeja ja monimuotoisuuskatoa.

Harkinnassa ilmastotiekartta. Resursseja ilmastoyöhön tulisi lisätä.

Kymenlaakso

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma suunnitteilla hiilineutraaliustiekartan ohelle. Mukaan otetaan toimialat, joihin ilmastonmuutos eniten vaikuttaa.

Maakuntakaavassa on huomioitu tulvasuojelu ja luontokäytävät. Merialuesuunnitelmassa on tarkasteltu myös sopeutumista ja vieraslajeja.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiksi nähdään sateisuuden lisääntyminen, muutokset eliölajien esiintymisalueissa, vieraslajien leviäminen sekä meri-, joki- ja hulevesitulvat.

Sopeutumistyötä tukisi tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista talouteen, hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Lappi

Pidentyvä kasvukausi voi hyödyttää maa- ja metsätaloutta, mutta vaarana ovat kasvitaudit ja uudet tuholaiset. Matkailualan on varauduttava lyhenevään lumipeiteaikaan kehittämällä ympärivuotisia palveluita. Ilmastotietoisuuden odotetaan lisäävän Lapin suosiota matkailussa.

Ilmastostrategiassa mainitaan myös ilmastoystävällisen logistiikka- ja liikennemallin kehittäminen.

Talvitulvat tulevat uutena ilmiönä ja meritulvia on odotettavissa Kemi-Tornio-alueella. Hulevesien käsittely on ratkaistava kaupungeissa.

Sopeutumiskysymyksiä ovat muun muassa Koillisväylän aukeaminen, helleaaltojen vaikutus ja kalakantojen säilyminen lämpenevissä vesissä.

Porojen ravinnonsaanti vaikeutuu talvella lumiolosuhteiden muuttuessa. Lisäksi porojen taudit ja loiset voivat lisääntyä.

Kaavoituksessa on hyödynnetty alueellisia ilmastoennusteita. Ilmastonmuutos näkyy lähes kaikissa rahoitusohjelmien päätöksissä.

Lisävoimavaroja kaivataan ilmastotyöhön ja tulvariskien hallintaan.

Pirkanmaa

Pirkanmaa on aktiivinen ilmastotyössä, mutta sopeutumistarpeita ja toimenpiteitä ei ole vielä tarkasti kartoitettu. Kehitteillä olevassa maakuntaohjelmassa käsitellään sopeutumista.

Ilmasto- ja energiastrategiassa tarkastellaan sadannan ja kosteuden, lämpötilan nousun sekä ääriolosuhteiden lisääntymisen vaikutuksia maakunnassa.

Sopeutumistyötä voisivat tukea perehtyminen muiden maakuntien hyviin käytäntöihin sekä alueellisiin ilmastoennusteisiin.

Pohjanmaa

Kuuluu ilmastonyrkkiin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kanssa.

Alue on erityisen herkkä tulville, jotka voivat haitata liikennettä ja jätevesijärjestelmiä. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten myrskyt, runsaat lumisateet, jäätyminen ja äärihelteet, voivat aiheuttaa sähkökatkoja.

Metsätalouden tulisi lisätä yhteistyötä eteläisempien alueiden kanssa ja varautua tuholaisiin ja tauteihin. Satojen odotetaan kasvavan, mutta sadonkorjuu voi ajoittain vaikeutua. Sopeutuminen edellyttää uusia viljelymenetelmiä, kuten eri toimien ajoituksen muuttamista sekä uusien viljelylajikkeiden käyttöönottoa, mikä pitää huomioida tukijärjestelmissä.

Maakuntakaavan 2050 valmistelua varten on teetetty ilmastovaikutusten arviointi.

Sopeutumistyötä tukisi helposti saavutettava tieto, esimerkiksi kaavoituksessa karttapohjainen tieto.

Käsikirja tai lista muiden maakuntien ja kuntien ilmastotoimenpiteistä olisi hyödyllinen.

Pohjois-Karjala

Ilmasto- ja energiaohjelman päätavoitteena on tehdä Pohjois-Karjalasta ilmastokestävyyden edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä. Toimii maakuntien yhteisen ilmastoverkoston puheenjohtajana.

Routaolojen heikkeneminen ja voimistuvat myrskyt tulevat haittaamaan metsätaloutta ja kuivuus sekä voimistuvat sateet maataloutta. Mahdollisuuksia on myös uusien kasvilajien viljelyyn.

Ohjelmassa on nostettu esiin lämpenemisen vaikutukset ihmisten terveyteen ja vesistöjen hyvinvointiin.

Ilmasto-cja energiaohjelmassa tavoitteita luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämisestä ilmastokestävään rakentamiseen. Tänä vuonna laaditaan suunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Tavoitteena sopeutumistoimien tunnistaminen ja toimenpiteiden laatiminen sekä toteutus.

Pohjois-Pohjanmaa

Sopeutuminen on osa ilmastotiekartan kärkiteemoja ja alue on mukana maakuntien ilmastoyhteistyössä.

Lumipeitepäivät vähenevät ja liukkaat kelit yleistyvät. Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat. Talvilämpötilat nousevat enemmän kuin kesälämpötilat. Keväisten ja syksyisten hellepäivien määrä kasvaa ja pilvisyys lisääntyy. Positiivisiin vaikutuksiin voivat lukeutua kasvukauden pidentyminen, lämmitystarpeen väheneminen sekä metsien kasvun sekä bioenergian, vesivoiman ja tuulivoiman tuotantoedellytysten paraneminen, kuten myös Koillisväylän avautuminen.

Sopeutuminen otettava osaksi suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä kaikilla toimialoilla. lisäksi on varauduttava muutoksiin kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Ilmastotiekartassa tavoitellaan varautumissuunnitelmien laatimista joka kuntaan, tulvien ja hulevesien hallinnan parantamista, metsäpalojen ehkäisyä, kastelujärjestelmien ja peltojen vedenhallinnan kehittämistä, tautien torjuntaa sekä energianjakelun ja vedenjakelun turvaamista. Lisäksi tehostetaan viestintää sekä sopeutumisverkostojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomista.

Kuntia pitäisi tukea arjen ilmastotoimissa, kuten kaavoituksessa ja hankinnoissa.

Pohjois-Savo

Savon ilmasto-ohjelmassa käsitellään myös sopeutumista.

Keskeisimpiä riskejä ovat tulvien lisääntyminen, talviaikaisen valunnan kasvu, pohjaveden pinnan aleneminen, tuhohyönteisten lisääntyminen, myrskytuhot ja puunkorjuun hankaloituminen, talvimatkailun kärsiminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä saimaannorpan pesinnän vaikeutuminen.

Maa- ja metsätalous voivat hyötyä kasvukauden pitenemisestä.

Ilmastotiekartassa sopeutumistoimenpiteitä on suunniteltu maa- ja metsätalouteen, liikenteeseen, energia- ja vesihuoltoon, teollisuuteen, ruokaan, kuluttamiseen, jätehuoltoon sekä aluesuunnitteluun ja rakentamiseen.

Hulevesien hallinnan lisäksi sopeutumistoimenpiteitä on tehty vain vähän, joten toteutumista on seurattava. Kunnalliselle ilmastotyölle kaivataan tukea.

Päijät-Häme

Ilmasto- ja energiaohjelman mukaan maakunnat laativat sopeutumissuunnitelman ja kunnat edistävät omavaraisuutta sekä välttävät tulvariskialueiden käyttöä. Yritykset turvaavat ruuan, sähkön, lämmön ja polttoaineiden jakelun kriisitilanteissa. Toteutusta seuraa maakunnan liitto.

Ekologinen verkosto huomioidaan tarkemmin maakuntakaavaa päivitettäessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista selvittävää tutkimusta rahoitetaan.

Ilmasto- ja energiaohjelmassa sopeutuminen nähdään ennen kaikkea turvallisuuskysymyksenä. Maa- ja metsätaloutta sekä monimuotoisuutta uhkaavat uudet tuholais- ja vieraslajit, viljojen lakoontuminen, peltojen liettyminen, metsäpalot ja painava lumi. Toisaalta viljelykausi voi pidentyä ja matkailu lisääntyä. Maakunnassa on kuusi tulvariskialuetta.

Tavoitteena on maakunnan elintärkeiden toimintojen haavoittuvuuden vähentäminen, ruoka- ja energiaomavaraisuuden lisääminen, energiaturvallisuuden ylläpito muun muassa monipuolistamalla haja-asutusalueen energiantuotantoa ja -jakelua. Infrastruktuurin on sopeuduttava sateisuuteen ja talvi- sekä hulevesitulviin. Terveyteen liittyvät jäähdytystarpeen kasvu, pohjaveden pinnan muutokset hellejaksoilla ja uudet taudit, infektioriskit sekä liukkaus. Kaikesta aiheutuu kustannuksia.

Sopeutumistyötä voisi tukea kuntakohtainen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä eri toimijoiden osallistaminen laajalti toimenpiteiden suunnitteluun.

Satakunta

Suomen herkin tulvariskialue. Vaihtelevien sääolosuhteiden nähdään uhkaavan ihmisten arjen turvallisuutta ja aiheuttavan taloudellisia menetyksiä, jos esimerkiksi tulvasuojelua ei tehdä hyvin. Myös tuulisuus muuttuu.

Muutokset vaikuttavat maa- ja metsätalouden ja monien muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin sekä tienpitoon. Erityisesti taajamissa on varauduttava rankkasadetulviin.

Maakaapeloinneilla on pyritty varmistamaan sähkönjakelua.

Myrskyt voivat haitata kaikkea liikennettä ja lämpötilan muutokset metsien taimettumista ja talvihakkuita. Ravinnehuuhtoumat lisääntyvät. Maataloudelle voi aiheutua satomenetyksiä, eikä riittävää kastelua pystytä ehkä järjestämään kuumina ja kuivina kesinä.

Tarpeen olisivat ajantasaiset sopeutumistarkastelut tai suunnitelmat kuntiin, toimialojen tietämyksen lisääminen varautumisesta, Kokemäenjoen tulvasuojelun toteuttaminen, varautuminen myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin sekä uusien viljelylajien valitseminen sekä peltomaan kasvukunnosta huolehtiminen. Maankäytön suunnittelussa olisi jätettävä viherväyliä ja suunnattava rakentamista kestäville alueille.

Satakunnassa ei nyt ole suunnitelmia sopeutumisen tarkistelemiseksi. Ilmastonmuutostyöhön tarvitaan lisää tekijöitä.

Uusimaa

Sopeutuminen edellyttää liikenteeseen, energiantuotantoon, ruokaan, yhdyskuntarakenteeseen, rakentamiseen ja materiaalitehokkuuteen vaikuttavia toimia.

Ilmastotiekartta keskittyy hillintään. Sopeutumisen kysymyksiä tarkastellaan jatkossa maakunnan ilmastotyössä. Pääkaupunkiseudulla on sopeutumisen strategia vuoteen 2020. Helsingissä sopeutuminen integroidaan kaikkeen kaupungin toimintaan.

Tulvatorjunnalla on jo osin varauduttu sekä sateisiin että merenpinnan nousuun.

Haavoittuvuuskartoitusta on tehty myös hellesaarekkeiden osalta.

Rantarakentamiseen on määritetty minimikorkeudet merenpinnasta.

Uusimaa on aktiivinen maakuntien ilmastoverkostossa. Sopeutumistyötä tulee jatkaa ja vahvistaa.

Varsinais-Suomi

Ilmastotiekartan mukaan maakunnassa on positiivisen rakennemuutoksen ja taloudellisen hyvinvoinnin myötä voimavaroja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Jälkimmäiset toimet ovat tosin toistaiseksi jääneet vähemmälle.

Odotettavissa on rankkasateita, kuivia kausia, hellekesiä ja lauhoja talvia, routaisuuden vähenemistä sekä entistä lyhyempiä lumijaksoja. Rakennusten jäähdytystarve on kasvussa. Saaristomeren ravinnekuormitus voi lisääntyä.

Sopeutuminen nähdään ennakointina ja riskien kartoituksena. Maatalouden sopeutumiseen kuuluu viljelykasvien ja -käytäntöjen kehittäminen. Vesihuollossa rakennettuja alueita suojataan tulvavesiltä.

Sopeutumistoimenpide on myös lämpöpumppuvoimalaitoksen käyttäminen säätösähkömarkkinoilla kysyntäjouston vuoksi tuuli- ja aurinkosähkön rinnalla.

Alue hyötyisi maakuntakohtaisista ilmastoennusteista sopeutumisstrategian pohjaksi.

Lue lisää

Kevät koittaa yhä aiemmin – kasvukausi pidentynyt Pohjoismaissa keskimäärin 23 päivää 70 vuoden aikana

"Isoja asioita menee eteenpäin": Emma Kari pääsee ympäristöministeriksi puolen vuoden superkauteen – poliittinen tavoite on kristallinkirkas

Reilu siirtymä, mutta miten ja minne?

Terminen kasvukausi on lopuillaan Lapissa, mutta jatkuu edelleen muualla maassa