Ympäristö

Jokiuoman ennallistamishanke innosti kyläläiset talkoisiin Huittisissa: ”Oli melkein kilpailua siitä, kuka pääsee maanajoon”

Pätkä Loimijokea ennallistettiin kyläläisten aloitteesta. Kunnostuksen suunnitellut asiantuntija kiittelee hanketta yhdeksi uransa sujuvimmista.
Jaana Kankaanpää
Vielä keväällä etualalla olevasta Vuorisenlahdesta vesi ei päässyt virtaamaan eteenpäin takaisin Loimijoen pääuomaan, ja kuvan oikeassa reunassa näkyvä talo jäi piiloon ryteikön taakse. Talon editse virtaava uoma kaivettiin auki kesällä. Jatkossa siinä virtaa vettä ympäri vuoden.

Virtavesien kunnostushankkeilla on parhaat edellytykset onnistua, kun valuma-alueen maanomistajat ja lähiseudun asukkaat osallistetaan mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen.

Parhaimmillaan lähiseudun väki on kunnostusten suhteen itse aloitteellinen.

Näin oli tilanne Huittisissa, jossa viime kesänä kunnostettiin ja ennallistettiin Loimijokeen kuuluvan Loimankosken yläpuolinen osa.

Kunnostustyön ansiosta koko alue näyttää nyt aivan toisenlaiselta kuin vielä viime keväänä.

Ennen kunnostusta vieraslajiksi luokiteltu isosorsimo oli vallannut pääuomasta kurkottavan Vuorisenlahden. Lahdesta edelleen takaisin pääuomaan johtava sivu-uoma oli puskittunut umpeen.

”Uomassa oli vettä korkeintaan tulvahuippujen aikaan, jos silloinkaan”, kertoo Jussi Huhtala.

Huhtala kertoo selvittäneensä vanhoista kartoista ja asiakirjoista, että umpeenkasvanut uoma oli itse asiassa vielä 1600-luvulla alueen ainoa Loimijoen uoma. Lopulliseksi sysäykseksi vanhan uoman kuivumiselle arvellaan nykyisen pääuoman perkuuta 1930-luvulla.

Tänä vuonna tehdylle kunnostukselle toimi sysäyksenä lähiseudulla asuvan Juha Turton yhteydenotto Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseen (KVVY).

Turto oli huolestunut siitä, ettei Vuorisenlahden suu oli kasvanut umpeen eikä hauki enää päässyt sinne kutemaan. Lisäksi tulva nousi yhä useammin kylätielle asti.

Lokakuussa 2019 Turto tiedusteli KVVY:n ympäristöasiantuntijalta Satu Heinolta, voisiko tilannetta korjata vanhan joenuoman perkaamisella.

Heino piti Turton ajatusta hyvänä, vaikkei loppuvuodesta voinutkaan ennustaa asian etenevän kovin nopeasti. Onnekas käänne kuitenkin pisti kuviot marraskuussa uusiksi.

”Yhteistyökumppanini Varsinais-Suomen ely-keskuksesta soitti ja kertoi, että heillä olisi vielä jäljellä suunnittelurahaa vesienkunnostushankkeeseen. Soitin saman tien Juha Turtolle ja kysyin, olisiko kyläläisillä valmiutta lähteä edistämään uoman kunnostusta”, Heino kertoo.

Jaana Kankaanpää
Korkeakosken seutu ry:n puheenjohtaja Pertti Kuisma ihailee työn tulosta. Taustalla Aulikki Kuisma ja Kalle Jarttu.

Vesistökunnostuksen ohessa kyläyhdistyksen talkooväki on rakentanut alueelle laavun paikallisen Leader-ryhmän, Joutsenten reitin, tuella. Lisäksi laavulle rakennettiin kävelytie siltoineen ja istutettiin ympäristöön lahjoituksena saatuja liljoja, Kuisma kertoo.

Talkooväki oli apuna myös alueen maisemoinnissa sekä uomaa reunustavien kiveysten tekemisessä. Yhteensä talkootunteja kertyi Kuisman arvion mukaan kolmisentuhatta.

Loimankosken ympäristöstä tuli muutamassa kuukaudessa koko kylän yhteinen virkistäytymispaikka, joka houkuttaa kävijöitä myös muualta.

”Alueen arvo on noussut kaikilla mittareilla, niin luonnonarvoiltaan kuin virkistysarvoltaankin, ja varmasti sillä on oma vaikutuksensa myös lähiseudun tonttien arvoon”, pohtii jokiuoman kunnostussuunnitelmaa yhdessä tiiminsä kanssa laatinut johtaja Janne Pulkka KVVY Tutkimus Oy:stä.

Jaana Kankaanpää
Kyläläiset ovat rakentaneet alueelle yhteisen virkistäytymispaikan, jossa on muun muassa laavu.

Työ nytkähti eteenpäin vauhdilla.

KVVY:n työntekijät saapuivat tekemään mittauksia kunnostussuunnitelmaa varten joulukuussa, Korkeakosken seutu ry:n puheenjohtaja Pertti Kuisma kertoo.

KVVY:n omistama KVVY Tutkimus Oy laati keväällä 2020 suunnitelman Vuorisenlahden suuaukon perkaamisesta ja vanhan uoman kaivusta.

Alueella piti myös tehdä linnustoselvitys, sudenkorentoselvitys, vuollejokisimpukkaselvitys sekä viitasammakkoselvitys, Heino luettelee.

Linnustoselvityksenä käytettiin paikallisen lintuharrastajan havaintoja, sudenkorentoselvityksen tilaamisesta vastasi ely-keskus. Vuollejokisimpukka- ja viitasammakkoselvistykset teetettiin osana kunnostushanketta.

Selvityksissä ei tullut esiin seikkoja, jotka olisivat estäneet tai rajoittaneet kunnostustyön toteutusta.

Sekin piti ratkaistava ennen varsinaisen kunnostuksen alkua, kuka hankkeen toteuttaa. Jotta ely-keskus pystyi myöntämään hankkeelle avustusta, sen toteuttajaksi tarvittiin virallinen taho.

Koska alueella ei sopivaa tahoa entuudestaan ollut, kyläläiset perustivat maaliskuussa 2020 kyläyhdistyksen. Se sai nimekseen Korkeakosken seutu ry.

Jaana Kankaanpää
Satu Heinon mukaan kuukausi sitten valmistunut ennallistamishanke on ollut yksi hänen uransa sujuvimpia.

Monia vastaavia hankkeita uransa aikana luotsannut Heino pitää nyt päättynyttä hanketta yhtenä sujuvimmin edenneistä. Kiitos siitä kuuluu pitkälti maanomistajille, hän korostaa.

Pertti Kuisma vahvistaa näkemyksen.

”Yhteistyö KVVY:n, Varsinais-Suomen ely-keskuksen, urakoitsijoiden, maanomistajien, Huittisten kaupungin ja muiden rahoittajien sekä talkoolaisten välillä sujui kitkattomasti ja miellyttävästi.”

Jaana Kankaanpää
Kunnostetun uoman ja Vuorisenlahden rantamille rakennettiin kesällä kävelyreitti siltoineen.

Hanketta esiteltiin lähiseudun asukkaille viime vuoden kesäkuussa järjestetyssä tilaisuudessa.

”Vastaanotto oli erittäin innostunut. Hyvä ettei innokkaimmilla ollut jo esittelytilaisuudessa lapio mukana”, Kuisma nauraa.

Viime talvena kyläläiset raivasivat puuston vanhan uoman paikalta.

Varsinainen vesistökunnostus pääsi alkamaan kesäkuun lopussa. Sen pääurakoitsijana oli paikallinen maansiirtoyritys Jarttu Oy. Ruoppausosuudesta vastasi toinen lähialueen yritys, Kaskenoja Oy.

Syyskuussa poistettiin Vuorisenlahdesta vielä isosorsimoa. Sitä varten Jarttu Oy hankki kaivulautan. Loimankosken kunnostus toimi näin yritykselle pontimena laajentaa toimintaansa myös vesistönkunnostustöihin, yrityksen toimitusjohtaja Kalle Jarttu kertoo.

Uoman ennallistaminen sai kyläläiset todella innostumaan.

”Oli melkein kilpailua siitä, kuka pääsee maanajoon”, Kuisma nauraa.

Jaana Kankaanpää
Loimankosken hyvien kokemusten ansiosta Kalle Jarttu laajensi yrityksensä toimintaa vesistökunnostuksiin. Etualalla Aulikki Kuisma.

Lue lisää

Lumilingosta tuunattu ihmelaite imuroi järven mutapohjan puhtaaksi – moottori lautalle ja kola veden alle

Peittääkö vesikasvusto uimarannan ulappaa? – Vielä ehtii ilmoittaa vesikasvien koneellisesta niitosta ely-keskukseen

Tutkijat: Puroluonto kärsii avohakkuiden ja metsäojitusten yhteisvaikutuksesta

Aiotko ruopata rantaa? Urakasta on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen, muistuttaa ely-keskus