Ympäristö

Jarmo Oesch tuottaa maitoa Arla Suomi -ryhmän pienimmällä hiilijalanjäljellä – tavoitteena myös ravinnepäästöjen minimointi

90 lypsylehmää omistavalla tilalla on myös tukeen perustuva perinnebiotoopin hoitosopimus tulvaniitylle ja kuivalle kedolle.
Sanne Katainen
Jarmo Oeschin mukaan maatilan ympäristötoimenpiteet tuovat säästöjä, kun esimerkiksi lietelannan käyttö tehostuu. Rakenteilla on Freshabit-hankkeen rahoittama kosteikko.

Viljelijä Jarmo Oesch tarjosi maitaan kosteikkohankkeeseen tietäen, että laskuojassa kulkee runsaasti ravinteita usean viljelijän mailta. Taloudellista hyötyä hän ei saa kosteikosta suoraan, mutta uskoo, että maidontuottajalle voi koitua kilpailuetua ympäristötoimista.

Purkkimaidon kulutus on laskussa, joten Oeschin mukaan maidontuottajien täytyy kohottaa profiiliaan ja petrata ympäristöasioissa.

Oesch tuottaa maitoa Arla Suomi -ryhmän pienimmällä hiilijalanjäljellä, 0,74 hiilidioksidiekvivalenttikiloa per maitolitra.

Siihen on päästy muun muassa viljelemällä typensitojakasveja ja säästämällä energiaa. Oesch myös maksaa ekstraa hiilineutraalista sähköstä.

Seuraavaksi tavoitteena on pienentää ravinnekuormitusta vesistöihin. Siinä suuressa roolissa ovat syysviljojen viljely ja lannan separointi.

Oeschin mukaan ympäristötoimenpiteet tuovat säästöjä, kun esimerkiksi lietelannan käyttö tehostuu. Kosteikon laskeutusaltaisiinkin kertyvät ravinnesakat voi levittää peltoon.

90 lypsylehmää omistavalla tilalla on myös tukeen perustuva perinnebiotoopin hoitosopimus tulvaniitylle ja kuivalle kedolle. Aiempi sukupolvi suhtautui varauksellisesti sopimukseen, mutta yllättyi iloisesti sen toteutuksesta ja tuloksista.

Kun Freshabit Life IP -hankkeen rahoittama kosteikko valmistuu, Oesch seurailee kiinnostuneena, mitä lintulajeja ja muuta elämää se vetää puoleensa. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hän harkitsee myös kosteikkoviljelyä viereisellä pellolla.

Lue myös:

Entinen "rappiotila" Pälkäneellä saa myös lähitiloja palvelevan kosteikoin – 20 miljoonan euron suurhankkeessa kunnostettiin 16 lintujärveä

Sanne Katainen
Virta palautetaan alkuperäiseen, mutkittelevaan uomaansa ja matkan varrelle tehdään laskeutusaltaita. Siten lukuisilta maatiloilta kulkeutuvat ravinne- ja kiintoainevalumat Rautajärveen vähenevät merkittävästi.
Lue lisää

Yli 1 000 valiolaista maitotilaa laskenut hiilijalanjälkensä – huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa kevyempi

Suomen lannoitetuotannon päästöt pääosin typpihappotuotannosta – Yaran investointi vähentää yhden tehtaan päästöjä 90 prosenttia

EU-komissio on tekemässä uskomatonta lehmänkauppaa

Meren ja sisävesien hoitosuunnitelmat valmistuivat vuosille 2022–2027 – Energiateollisuus huolissaan säätövoiman tuotannon rajoittumisesta