Kirja-arvio: Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille vinkkaa ratkaisuja ja haettavaa rahoitusta – suositus välttää puun polttoa jakanee mielipiteitä

Ympäristökäsikirja kannustaa kuntia vähentämään päästöjään energiantuotannossa ja suosimaan puuta rakentamisessa. Kouluissa ja päiväkodeissa suositellaan lisäämään ympäristökasvatusta. Kuva: Sanne Katainen, Kari Salonen, Petteri Kivimäki, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Kaikessa vakavuudessaan ilmastokriisi uutisaiheena turhauttaa ja jopa kyllästyttää monia. Aihetta pitäisikin lähestyä sopivissa palasissa ja konkreettisin ratkaisuehdotuksin. Siirtyä uhkien vatvomisesta tositoimiin. Samuli Sinisalon toimittama Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille on juuri kaivatunlainen täsmätietokirja ihmisille, jotka päästöjä aiheuttavista ja luonnon monimuotoisuutta heikentävistä asioista oikeasti päättävät: Miten kunnissa lämmitetään, liikutaan, asutaan ja käytetään maata?

Taustaksi Sinisalo kertoo, että 60 prosenttia kuntapäättäjistä kokee, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirja lupaa vastata huutoon.

Eri lukuihin on haastateltu tutkijoita ja päättäjiä, joten mikään yksipuhelu teos ei ole. Mukana on tarvittavaa konkretiaa, kuten Kuntaliiton Pauliina Jalosen esittely rahoituslähteistä, joita kunnat voivat ympäristötyössään hyödyntää.

Ote on kunnan toimijoita ja asukkaita kannustava, eikä kieltojen laatimiseen yllyttävä. Viimeisillä sivuilla on tiivis vinkkilista, mitkä asiat kunnassa kannattaa ainakin hoitaa kuntoon.

Asiantuntijat suosittelevat siirtymään fossiilisista energialähteistä uusiutuviin, mutta samalla kehotetaan minimoimaan puun energiakäyttö. Kehutus jakanee mielipiteitä. Itse en näe kovin suurena syntinä, jos koulua ja kunnantaloa lämmitetään hakkeella, jota syntyy metsien hoidon sivuvirtana. On se parempi vaihtoehto kuin suurkaupunkien kivihiili.

Paavo Järvensivu Bios-tutkimusyksiköstä käsittelee kestävyyssiirtymien johtamista kunnassa. Päättäjien olisi selvitettävä, mistä kunnan "aineenvaihdunta" eli energia- ja materiaalivirrat koostuu ja millaista kuormitusta niistä aiheutuu ympäristölle myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sitten on pureksittava, millaista työtä on tehtävä ja miten alueen teollisuuden on muututtava, jotta kestävyys paranee.

Kunta voi tukea esimerkiksi kestävän ruokajärjestelmän kehitystä uudistamalla koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, investoimalla lupaaviin projekteihin ja ratkaisuihin, työllistämällä työttömiä ennakkoluulottomasti, uudistamalla ostostrategiaa sekä ohjaamalla kaupan ja kuluttajien yhteistyötä paikallisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Kirjassa nousee esiin Iin kunta, joka on edelläkävijä ilmastotyössä. Siitä sopii monen muunkin kunnan ottaa mallia. Ennen kaikkea alueiden kannattaa tehdä yhteistyötä päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi. Yhteistyöverkostoja löytyy monia, kuten resurssiviisaat Fisu-kunnat ja hiilineutraalit Hinku-kunnat.

Samuli Sinisalo: Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille - ja kaikille muille. 151 s. Into.

• Poimintoja asiantuntijoiden toimenpidesuosituksista kuntapäättäjille.
• Laatikaa tarpeelliset tiekartat ja sitoutukaa niihin sekä avatkaa ilomastotyötä jarruttavat pullonkaulat.
• Vakiinnuttakaa ympäristötoiminta osaksi budjetointia ja määrittäkää kestävyystavoitteet, jotka kytkeytyvät kuntalaisten hyvään elämään.
• Hyödyntäkää ilmasto- ja ympäristötoimien rahoitusmahdollisuuksia ja laskekaa, miten vihreät investoinnit laskevat veroäyriä.
• Uudisrakentamisen sijaan etsikää käyttöä vanhoille tiloille.
• Suosikaa puurakentamista, tehkää energiaremontteja kunnan rakennuksiin sekä edistäkää asukkaiden energiaremontteja.
• Tarjotkaa etuja ja palveluja vähähiilisille ajoneuvoille sekä kehittäkää julkista liikennettä.
• Päivittäkää muun muassa ruuan hankintakriteerit tukemaan kestävyyttä ja aluetaloutta.
• Tukekaa yritysten ja työpaikkojen syntymistä ekologisesti kestäville aloille ja edistäkää etätyötä.
• Siirtykää uusiutuvaan energiaan, mutta minimoikaa puun energiakäyttö. Lisätkää aurinko- ja tuulivoiman sekä biokaasun käyttöä.
• Edistäkää omistajaohjauksella järkeviä energiaratkaisuja myös jäte- ja vesilaitoksissa.
• Painottakaa ympäristökasvatusta kouluissa ja päiväkodeissa ja kouluttakaa henkilöstöä.
• Maankäytön suunnittelussa tavoitelkaa eheää yhdyskuntarakennetta ja välttäkää pirstoutumista.
• Välttäkää luonnontilaisten alueiden käyttöä kaavoituksessa ja vaatikaa luontohaittojen aiheuttajilta haittojen kompensointia.
• Harjoittakaa maltillisia hakkuita kunnan omissa metsissä ja painottakaa jatkuvaa kasvatusta. Lisätkää suojelua kunnan metsissä ja metsittäkää joutomaita.
• Asettakaa kunnan metsien tulostavoitteeksi kansanterveyden edistäminen.
• Lähde: Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille