Suihkussa käyminen on pientä verrattuna ruuantuotannon vaatimaan veden kulutukseen: Näin paljon vettä vie riisi-, appelsiini- ja naudanlihakilon tuottaminen
Proteiinipitoiset kasvituotteet kuten pavut ja pähkinät ovat lähes yhtä vesisyöppöjä kuin liha.
Suomalainen naudanliha syntyy vesipihisti. Siksi Suomessa kannattaa syödä kotimaista lihaa ja sitä on järkevää myös viedä. Kuva: Jukka PasonenRuuan virtuaalivesijalanjälki kiinnostaa tutkijoita muita hyödykkeitä enemmän, koska ruoka vie eniten vettä.
Ihmisen vedenkäytöstä 80–90 prosenttia kuluu ruuantuotantoon.
Suomalainen juo päivässä muutaman litran vettä, käyttää talousvettä noin 150 litraa, mutta "syö" 1 500–4 000 litraa vettä.
Myös ruokahävikki ja ylipaino ovat maailman vesitalouden kannalta huonoja asioita.
Suomalaisen vesijalanjälki ei ole muihin maihin verrattuna erityisen suuri eikä pieni. Jäljestä noin puolet tulee ulkomailta ja puolet menee vientiin.
Eniten vettä kuluttaa proteiinin eli lihantuotanto. Vegaaninen ruokavalio vie ehkä puolet sekaruokavalion vesimäärästä. Proteiinipitoiset kasvituotteet kuten pavut ja pähkinät ovat lähes yhtä vesisyöppöjä kuin liha. Broileri taas on veden suhteen säästäväisempi kuin pavut.
Tärkeimmät virtuaalivettä käyttävät tuontituotteet puuvilla, riisi, sokeriruoko, teollisuustuotteet ja kahvi, mutta myös vehnä, maissi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, oliivit, auringonkukat, viinirypäleet, avokadot ja kaura.
Niitä tuodaan meille vakavaa vesipulaa kärsiviltä alueilta ja isojen jokien läheisiltä alueilta Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Egyptistä, Sudanista, Iranista, Pakistanista ja Intiasta. Avokadoja tuodaan Suomeen Perustaja Chilestä, pähkinöitä ja viiniä Kaliforniasta, ja viiniä Australiasta.
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa.
Appelsiinikilon tuotanto vie 598 litraa vettä ja riisikilon 2 962 litraa. Kuljetuksesta huolimatta vihannesten tuottaminen sadevedellä runsaassa valossa voi olla parempi vaihtoehto kuin kotimainen kasvihuonetuotanto, tutkijat puntaroivat.
Otsikkoa päivitetty 14.3.2019 klo 10:37.
Lue lisää: Suomalainen naudanliha säästäisi maailman vesivaroja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
