Bioenergia

"Yllättävän pienellä vaivalla sai suunnattoman hyödyn" – perhe pääsi aurinkopaneeleilla lähes energiaomavaraiseksi

Aurinko- ja bioenergialla voi tuottaa energiaa nelihenkisen perheen arkikulutukseen.
Jaana Kankaanpää
Ristimäkien aurinkokeräinten kulmaa pystyy säätämään. Keväällä kulma on jyrkempi, kesällä aurinko paistaa korkeammalta. Keräimistä auringon lämmittämä neste kiertää varaajaan.

Someron Terttilässä asuva Ristimäen perhe huomasi energiatarpeensa kasvavan niin suureksi, että sähkölasku alkoi olla päätä huimaava.

Perhe ratkaisi ongelman investoimalla aurinko- ja bioenergiaan. Nyt Ristimäet ovat lähes energiaomavaraisia.

"Yllättävän pienellä vaivalla sai suunnattoman hyödyn. Ja onhan tämä mukavampaa tuottaa itse oma sähkönsä, kuin olla riippuvainen muista", kertoo perheen isä Toni Ristimäki.

Ristimäen tilalla on 70 aurinkopaneelia. Lisäksi he polttavat talvisin omasta metsästä lähtöisin olevaa puuhaketta ja halkoja.

"Kesäisin olemme täysin energiaomavaraisia, talvella joudumme ostamaan sähköä ehkä viidenneksen verran", perheen isä sanoo.

Välillä sähköä syntyy myös ylitse tarpeiden, jolloin ylijäämä sähkö myydään Carunan verkkoon.

Syyskuuhun mennessä tänä vuonna sähköä oli saatu myytyä jo yli 5000 kilowattitunnin edestä.

Toni Ristimäki esitteleeTerttilän tilan konehalliin sijoitettua aurinkopaneelien varaajaa.

Energiaomavaraiseksi uusilla ratkaisuilla

  • • Lämmitettävä alue 400–650 neliötä riippuen rakennusten käytöstä
  • • Sähkönkulutus noin 18 000 kilowattia vuodessa
  • • Poltin-hakekattilan asennus 2010, kustannukset noin 2 500 euroa
  • • 50 aurinkopaneelin asennus 2018, kustannukset noin 16 000 euroa
  • • 20 lisäaurinkopaneelin asennus 2020, kustannukset noin 7 000 euroa
  • • Kahden pannuhuoneen remontointi ja kahden vesivaraajan asennus, kustannukset noin 15 000 euroa
  • • Aurinkopaneelien kokonaistuotto noin 16 megawattituntia vuoden 2020 alusta saman vuoden syyskuuhun
  • • Ulosmyyntiin samassa ajassa noin 5 400 kilowattituntia
  • • Investointiin mahdollisuus hakea tukea, joka maatalouden uusiutuvaan energiantuotantoon on enimmillään 40 prosenttia investoinnista, yrityksillä viidennes kustannuksista. Haku ely-keskuksien kautta.

Ristimäkien sukutila on vanha maitotila. Lehmistä Ristimäet luopuivat kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten. Eläimiltä vapautuneesta navetasta perhe remontoi 400 neliöisen asuin- ja työskentelytilan.

Samalla rakennuksen alakertaan asennettiin hakekattila.

Uusiutuvaan lämpö- ja sähköjärjestelmän energiainvestointeihin saa tietyin ehdoin myös investointitukea kustannuksiin. Maatalousyrittäjillä tuki on enimmillään 40 prosenttia investoinnista, yrityksillä viidennes. Ristimäillä ehdot eivät täyttyneet ja he maksoivat investointinsa itse.

Hakkeen perhe saa omalta 12 hehtaarin metsätilaltaan. Hakkeeksi tulevat puut perheen isä kaataa, pilkkoo ja kuivattaa itse, sekä hakettaa tilan konehallista löytyvällä hakettimella.

Asuinrakennuksensa lisäksi Ristimäet lämmittävät ajoittain myös hallia, jossa perheen isä työskentelee, sekä tilan päärakennusta, joka toimii nykyään vierastalona. Yhteensä lämmitettäviä neliöitä on parhaimmillaan yli 600.

Aurinkopaneelit asennettiin, jotta haketta ei tarvitsisi polttaa niin paljoa, ja omavaraisuus lisääntyisi.

"Meillä on ollut mökillä aurinkopaneeleita vuodesta 2003, joten idea kotiinkin asennettavista aurinkopaneeleista tuntui luonnolliselta", perheen isä kertoo.

Ensimmäiset 50 aurinkopaneelia Ristimäet asensivat 2018 syksyllä. Viime kevättalvena energiapaneelien määrää lisättiin vielä 20 paneelilla.

Paneelit on asennettu kahden eri rakennuksen katoille, ja suunnattu etelään ja länteen, jolloin ne nappaavat auringonsäteet aamusta iltaan.

Tilan konehallin katolle on asennettu 50 aurinkopaneelia.

"Polttokattiloiden ja aurinkopaneelien varaajat ovat yhteydessä toisiinsa kanaaliputkien kautta", Toni Ristimäki kertoo.

"Tällöin voimme hyödyntää aurinkovoimaa parhaiten, ja ottaa energian sieltä mistä sitä on saatavilla", hän jatkaa.

Ristimäen mukaan ainoa systeemissä parannusta vaativa osa, on laitteiston manuaalisuus, jota on tänä vuonna lähdetty pikkuhiljaa parantamaan.

Ristimäki toivoisi, että tulevaisuudessa olisi mahdollista investoida automatisointiin, jolloin laitteisto itse osaisi laskea, mistä energia kannattaa ottaa ja milloin sitä kannattaa myydä.

Parannuksia on jo tehty, ja syksyllä tulee kokeiluun automaattinen vastuksien kytkijä, joka pystyy kytkemään päälle ja pois vastuksia yhden kerrallaan, auringonvalon määrän ja sähköntuotannon mukaan.

Myös akkujen hankkimista on pohdittu, sillä aurinkoenergiaa ei pysty varastoimaan pitkäaikaisesti. Tällä hetkellä akkujen hankintakustannukset ovat kuitenkin niin suuria, ettei niiden hankkiminen ole vielä järkevää.

"Tällä hetkellä pärjäämme hyvin näinkin. Tämä työllistää hyvin vähän, mutta saatu hyöty on suuri niin rahallisesti kuin kestävyydeltäänkin. Olemme suurimman osan vuodesta energiaomavaraisia, ja käytämme uusiutuvaa energiaa", Toni Ristimäki tiivistää.

Sähköenergiaa riittää myös perheen sähköauton ja hybridin lataamiseen

Energiaa paneeleista ja hakekattilasta tulee riittämiin, sillä se riittää kattamaan melkein kokonaan perheen noin 18 000 kilowatin sähkön vuosikulutuksen.

Tavanomaisten kodinkoneiden lisäksi energiaa riittää perheen sähköauton ja hybridin lataamiseen.

Välillä sähköä syntyy myös ylitse tarpeiden, jolloin ylijäämä sähkö myydään Carunan verkkoon.

Syyskuuhun mennessä tänä vuonna sähköä oli saatu myytyä jo yli 5000 kilowattitunnin edestä.

Vanhempien Tonin ja Johannan lisäksi perheeseen kuuluvat ala-asteikäiset pojat Oskari ja Otto.

"Jonkin verran täytyy seurata, etteivät kaikki kodinkoneet ole päällä samaa aikaa, mutta muuten tällä pärjää vallan loistavasti", Johanna Ristimäki kertoo.

Aurinkoisimpina kevät- ja kesäpäivinä aurinkopaneelien tuotto teholtaan voi nousta hetkittäin jopa yli 20 kilowattiin. Keskimäärin tuottoteho pysyy kuitenkin 12 kilowatissa aurinkoisina päivinä. Varjoisina päivinä tuotto on pienempää, vain muutamien kilowattien luokkaa.

Perhe käyttää aurinkopaneeleita keväästä syksyyn. Talvella marraskuusta tammikuuhun päivät ovat lyhyitä ja mahdollisen lumipeitteen vuoksi paneelien sähköntuotto on vähäistä.

Silloin käytetään hakekattilaa.

Mikäli hakekattila yksin ei riitä, löytyy perheeltä vielä ladosta halkojen polttoon sopiva kattila, jota käytetään esimerkiksi paukkupakkasilla.

Toni (kuvassa) ja Johanna Ristimäen tilalla Someron Terttilässä sähköä ja lämpöä kerätään talteen yhteensä noin 150 neliömetrin aurinkopaneelein.

Lue lisää

Turvesuosta aurinkopaneelien meri: katso hätkähdyttävät havainnekuvat – Suomen suurimpaan aurinkovoimalaan jopa 400 000 paneelia

Tuotu polttopuuaines lisää hiilidioksidipäästöjä

Vasikka­pulaan on ratkaisu

Lihantuotantoon uusia tapoja