Miksi ihmeessä valkoposkihanhet myöhästyttävät ruokalakia? Kyseessä on erikoinen kytkykauppa

Hanhet ovat niiden muuttoreitillä peltoja viljeleville jokavuotinen riesa. Nyt niiden suojametsästykseen etsitään ratkaisuja uudella vauhdilla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Uutiset|Politiikka

24.3.202605:00

Analyysi

Hermanni Härkönen

Toivottu, odotettu, kaivattu ja kiisteltykin elintarvikemarkkinalain uudistus on nyt vihdoin poliittisesti valmis, tai näin ainakin nyt kovasti vakuutetaan.

Maa- ja metsätalousministerin mukaan lakiesityksen sisällöstä on sopu, mutta aikataulusta ei.

MT:lle ja muulle medialle tihkuneiden tietojen mukaan lain eteneminen on hallituksessa pysäytetty siksi aikaa, että samainen ministeriö tuottaa esityksen, joka mahdollistaisi valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästämisen. Valmisteluun onkin nyt pantu vauhtia.

Operaatio herättää kysymyksen siitä, miten hanhet oikein liittyvät elintarvikeketjun sopimusten sääntelyyn.

Oikea vastaus on tietenkin, että eivät mitenkään. Esitykset tulevat samasta ministeriöstä, mutta niitä yhdistää lopulta vain se, että molemmat tarvitsevat eduskuntaan päästäkseen hyväksynnän hallituspuolueilta.

Nyt tätä hyväksyntää elintarvikemarkkinalain osalta pantataan hanhien metsästyksen vauhdittamiseksi.

Kytkykaupat politiikassa eivät ole harvinaisia. Usein osalle hallituspuolueista tärkeitä mutta muille hankalia hankkeita sidotaan yhteen. Niin varmistutaan omien kärkihankkeiden läpimenosta ja lievitetään katkerampien päätösten sivumakua.

Elintarvikemarkkinalain ja hanhien metsästyksen koplauksessa tämä asetelma ei kuitenkaan päde.

Elintarvikemarkkinalain uudistaminen lienee tämän hallituksen tärkein maataloutta koskeva toimi.

Se pohjautuu hallitusohjelmaan ja vaikka esimerkiksi omien merkkien sääntelyyn liittyvistä toimista on ollut varsinkin kokoomuksessa varautuneisuutta, yksityiskohdista on tiettävästi jo päästy sopuun. Lopputulos nähdään, kun esitys vihdoin saapuu eduskuntaan.

Hanhien muuttoalueilla viljelevien osalta jokavuotinen lintusirkus on varmasti konkreettisempi ongelma kuin elintarvikemarkkinalaki. Valtakunnanpolitiikan tasolla hankkeet ovat kuitenkin eri painoluokassa.

Hallituksesta tuskin myöskään löytyy merkittäviä poliittisia voimia, jotka periaatteessa vastustaisivat hanhien metsästystä. Vaikeaksi osoittautuneen hanhiasian kytkemisessä tärkeään elintarvikemarkkinalakiin lienee enemmänkin kyse ensimmäisen kirittämisestä toisen vetoavulla.

Myös valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen metsästyslain piiriin linjataan jo hallitusohjelmassa.

Viime syksynä työtään asiasta tehnyt työryhmä tuotti kuitenkin erimielisen tuloksen: Maa- ja metsätalousministeriö olisi halunnut pitää hanhet ympäristöministeriön kontolla luonnonsuojelulaissa ja poiketa siitä poikkeusluvalla, YM taas siirtää hanhet MMM:n alaiseen metsästyslakiin.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan Ruotsin malli olisi Suomellekin paras. Kuva: Juha Roininen/EUP-IMAGES

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan kumpikaan esitys ei ollut optimi, vaan paras tapa on Ruotsista tuttu suojametsästys.

Ruotsin malli mainittiin myös työryhmän raportissa, jossa todetaan, ettei sen lintudirektiivinmukaisuudesta ole tietoa.

Essayah on kertonut ympäristöministeriön muuttaneen kantaansa suojametsästyksestä, mikä mahdollistaa nyt sen etenemisen. Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilän mukaan jarruttaja ei ollut ympäristöministeriö vaan maa- ja metsätalousministeriö.

Periaatteessa valkoposkihanhien metsästys on EU:n lintudirektiivissä kielletty. Siitä on kuitenkin mahdollisuuksia poiketa kansallisesti, ja niin on muissa maissa tehtykin.

Perinteisesti suomalaiset virkamiehet ovat olleet erityisen varovaisia noudattamaan EU-lakeja. Hankalana on ilmeisesti pidetty myös sen varmistamista, että sekä lintujen ampuminen että niiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen olisi mahdollista.

Nyt kanta on kuitenkin ilmeisesti syystä tai toisesta muuttunut, jommassakummassa tai molemmissa ministeriöissä.

Seuraavina viikkoina jännitetään, kuinka nopeasti kumpikin laki tahoillaan etenee eduskuntaan.