MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Erä

Suuresta peuralupamäärästä tulee taakka ja stressi, mitä myöhemmin jahdin aloittaa – "heti syyskuun alussa kyttäämään ja sitten ajavat koirat irti"

Metsästysseuratoiminnan kehittäminen tehostaa myös peurajahtia.
Kimmo Haimi
Riitta Kaikkonen, Kimmo Savijoki ja Matti Rantanen odottelivat peurajahdin alkua ja mäyräkoiran irtilaskua viime lauantaina.

Valkohäntäpeurojen tiheän kannan alueella eläimet aiheuttavat runsaasti haittoja. Mutta sen lisäksi kasvanut peurakanta tarjoaa mahdollisuuksia.

”En puhu peuraongelmasta, vaan peurarikkaudesta”, sanoo Hyvinvointia riistasta -hankkeen suunnittelija Petteri Pietarinen.

Hankkeen tavoitteena on helpottaa metsästysseurojen ja -seurueiden valkohäntäpeurojen hyödyntämistä. Hankkeessa seurat saavat muun muassa opastusta lihan käsittelystä ja käsittelyyn tarvittavista tiloista, lihan myynnistä sekä vierasjahtien järjestämisestä.

Hämeenlinnalainen 122-vuotias Kalvolan Metsästysseura on yksi hankkeeseen osallistuvista seuroista.

”Valkohäntäpeurojen metsästys on iso osa seuran toimintaa, mutta olemme kuitenkin yleisseura, jossa metsästetään hirvieläinten lisäksi myös pienriistaa”, sanoo puheenjohtaja Aapo Cederberg.

Kalvolassa sekä valkohäntäpeurojen metsästystä että seuratoimintaa ylipäätään on kehitetty jo ennen hanketta. Hankkeeseen seura lähti mukaan, sillä toiminnan kehittämiseen halutaan löytää lisää hyviä tapoja.

Kun Cederberg puhuu Kalvolan Metsästysseuran toiminnasta ja metsästyksestä, puheessa toistuvat sanat kouluttaminen, eettinen metsästys, yhteiskuntavastuu ja nuoret metsästäjät.

Myös maanomistajasuhteiden ylläpito ja vuorovaikutuksen lisääminen ovat osa uudistustyötä.

"Pelkästään peijaisten järjestäminen ei enää riitä vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi maanomistajien kanssa. Viime vuonna järjestimme maanomistajatilaisuuden. Tänä vuonna se jää koronapandemian takia järjestämättä, mutta lähetämme maanomistajille kirjeen, jossa päivitämme kuulumisia."

Lisäksi seura on avannut uudet kotisivut informaation jakamiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Seura kouluttaa metsästyksestä ja seuran jäsenyydestä kiinnostuneita muun muassa ammunnassa, lihan käsittelyssä sekä riistaruokien valmistuksessa.

”Metsästys on sitä eettisempää, mitä paremmin metsästäjällä on esimerkiksi aseen kohdistaminen ja ampuminen hallussa. Sen lisäksi on oleellista osata nylkeä ja paloitella saaliseläin riistalaukauksen jälkeen. Riistaruokien kokkaaminen on se viimeinen silaus”, Cederberg sanoo.

Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tälle kaudelle 190, ja seurassa on jäseniä yhteensä 120. ”Peuralupia on 2–3 per jahtiin osallistuva metsästäjä. Toistaiseksi jahdista ei ole tarvinnut puhua taakkana”, puheenjohtaja toteaa.

Seurassa on tietoisesti vaikutettu siihen, ettei jahdista tulisi taakka kenellekään. Joskus peuroja alettiin metsästää vasta hirvijahdin päätyttyä, ja peuroista iso osa yritettiin saada saaliiksi kyttäämällä.

”Mutta siitä se stressi ja taakan tuntu syntyy, kun jahdin aloitus venyy loppukauteen ja saalispaineet kasvavat.”

Nyt jahti aloitetaan heti syyskuun alussa vahtimalla, ja ajavat mäyräkoirat päästetään irti syyskuun 26. päivä. Metsästysvieraatkin pääsevät mukaan.

”Seuran jäsen voi pyytää kaverin jahtiin vierasluvalla. Järjestämme vuosittain myös muutaman myyntijahdin, joihin osallistuu 15–20 metsästäjää”, Cederberg sanoo.

Hän toteaa, että kyse ei ole mistään silotellusta edustusjahdista, vaan jahtivieraat osallistuvat tavanomaiseen jahtipäivään. Ja silloinkaan ei opastusta unohdeta.

”Jos jahtivieras ei ole aiemmin ollut peurajahdissa, hän saa neuvoja kokeneelta peuranmetsästäjältä, joka tulee tarvittaessa mukaan passiin.”

Päivän päätteeksi jahtivieras voi ostaa peuranlihaa mukaan, sillä seuran lahtivaja on elintarvikehuoneisto, missä riistalihan käsittely ja myynti suoraan kuluttajille sekä paikalliseen vähittäismyyntiin on sallittua.

Myyntijahdeista saatavat tulot käytetään muun muassa seuran ampumarataan, koulutuksiin, metsästysmajan kunnostukseen, toiminnan kehittämiseen ja suurriistavirka-­aputyöhön.

"SRV-toiminta on tärkeä osa metsästysseurojen vapaaehtoistyötä ja yhteiskuntavastuuta. Ylisuuri peurakanta työllistää suurriistavirka-apua metsästysseuramme alueella keskimäärin yhden tehtävän verran päivässä ympäri vuoden", kertoo Cederberg.

Uusi haaste ovat villisikakolarit, jotka vaativat oman erityisvarustuksensa ja lisäkoulutusta.

Ilkka Väisäsen koiran Komukorven Ässän ajoon ammuttiin viime lauantaina lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna ensimmäinen peura, peuran ampui Ari Paavola.

Valkohäntäpeura-hanke

  • Hyvinvointia riistasta -hankkeessa on mukana 23 metsästysseuraa tai -seuruetta Varsinais-­Suomesta, Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Kanta-­Hämeestä, Satakunnasta ja Päijät-­Hämeestä.
  • Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia, Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken.
  • Hanketta rahoitetaan Manner-­Suomen maaseudun­ kehittämis­ohjelmasta 2014–2020 ja rahoituksen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja Päijät-Hämeen ely-keskukset.
  • Tavoitteena on kehittää valkohäntäpeurojen hyödyntämistä. Hankkeen kokonaisbudjetti on runsas 430 000 euroa.

Lue lisää

Peurakannan leikkaamiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua

Metsästäjäliiton Silpola: Peura-asiassa tulee löytää yhteinen valtakunnallinen linjaus tavoiteltavasta valkohäntäpeurakannan koosta

Lukijalta: Peuroista pitäisi maksaa tapporaha – ne tuhoavat puutarhat, pellot ja liikenneturvallisuuden

Peurasta voisi maksaa tapporahan