”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Hippoksen rakennetta ja organisaatiota pitää uudistaa”, Eriksson sanoo. Kuva: Kari Salonen
”Yleensä muutokset, jotka tehdään hätiköiden, tuottavat huonon lopputuloksen” — Kari Eriksson peräänkuuluttaa alan toimijoilta malttia, Hippoksen rakennemuutosta hän kannattaa ”ehdottomasti”
Hippoksen puheenjohtaja Kari Eriksson vastaa ravivalmentajien kannanottoon, joka koski hevostyöryhmän raportin ehdottamien toimien kiireellistä toteuttamista.
Maltti on Hippoksen puheenjohtaja Kari Erikssonin mukaan valttia, vaikka hän tunnistaakin hevostalousryhmän raportissa mainittujen muutoskohteiden tarpeellisuuden. Kuva: Ville ToivonenMaa- ja metsätalousministeriön lokakuussa nimittämä työryhmä luovutti raporttinsa ministeri Antti Kurviselle (kesk.) kesäkuun lopulla. Suomen Ravivalmentajat ry esitti viime viikolla kantansa raporttiin. Järjestö piti työryhmän havaintoja tarkkoina ja raportissa esitettyjä toimia konkreettisina.
”Reagoinnin nopeus on nyt ensisijaisen tärkeää, koska alan kustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Nyt pitää toimia viikoissa, ei kuukausissa tai vuosissa”, Ravivalmentajat ry:n kannanotossa vaaditaan.
Myös Maaseudun Tulevaisuuden päivän pääkirjoitus käsitteli työryhmän ehdotuksia.
Suomen Hippos ry:n puheenjohtaja Kari Eriksson vastaa ravivalmentajien järjestön vaateeseen.
”Yleensä muutokset, jotka tehdään hätiköiden, tuottavat huonon lopputuloksen. Viikoissa ei isoja muutoksia voida tehdä. Hallitus pohtii raportin ehdotuksia rauhassa ja kuulee kattavasti alan eri osapuolia, myös valmentajia. Meitä kaikkia huolettaa hevosten ja hevosenomistajien laskenut määrä”, hän linjaa.
Eriksson jatkaa, että toimijoiden pitää säilyttää pää kylmänä. Alan aktiivien on suunniteltava tulevat suuntaviivat tarkasti.
”Kun on odotettu kymmeniä vuosia, asioita ei voida korjata viikoissa. Raportti sisältää paljon hyviä näkemyksiä, mutta myös niitä seikkoja, jotka vaativat äärimmäisen tarkkaa harkintaa.”
Eriksson vertaa raviurheilun eri toimijoiden pyörivän tällä hetkellä voltissa.
”On tärkeää, että kaikki kiihdyttävät samaan suuntaan, ettei lähtöä tarvitse palauttaa. Meillä on varmasti sama tavoite eli se, että raviurheilu voi hyvin.”
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön puheenjohtaja valaisee, että asiat ovat monitahoisia, eikä niihin ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Hänen mukaansa esimerkiksi vuoden 2016 jälkeen palkintoja on nostettu noin viidellä miljoonalla eurolla, mutta tästä huolimatta lajin kaikki mittarit näyttävät laskevaa käyrää.
”Suomen suurkisoissa ja arkiprofiiliraveissa palkinnot ovat ihan hyvällä mallilla, toki kova inflaatio nakertaa rahan arvoa”, Eriksson pohtii.
Hän jatkaa, että muutospaine on tietyissä asioissa merkittävä, kuten raporttikin paljasti.
”On vain mietittävä perusteellisesti se, mitkä toimenpiteet vaikuttavat mihinkin. Näin isoa laivaa ei käännetä hetkessä.”
Raportin rankin ripitys kohdistui Hippoksen rakenteisiin ja päätöksentekomalliin. Eriksson yhtyy kritiikkiin.
”Sanoma on hyvin yksiselitteinen raportissa. Aiemminkin on rakenteita pyritty muuttamaan, kun vain säännöt antoivat siihen mahdollisuuden. Matti Lakkisto (hevostyöryhmän jäsen) oli silloinkin mukana, mutta muutoksessa ei onnistuttu. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Hippoksen rakennetta ja organisaatiota pitää uudistaa”, Eriksson painottaa.
Hän siirtyisi voimakkaammin ja harkitummin alueelliseen edustukseen. Valtuuskuntaan valittaisiin edustajat ravialueilta, eikä automaattisesti raviratojen ja hevosjalostusliittojen johdoista, kuten nykyään tavataan toimia. Tämä on Erikssonin mielestä johtanut siihen, että hallituspaikoilla pelataan peliä, mistä seurauksena on lehmänkauppojen solmiminen.
Eriksson kaventaisi valtuuskunnan kokoa huomattavasti nykyisestä 42:stä.
”30 henkeä riittäisi. Malli olisi yksinkertainen. Valtuuskunnan jäseniä ei kiintiöitäisi ratojen ja liittojen mukaan, vaan valittaisiin alueilta parhaat ihmiset päättämään yhteisistä asioista isoa kuvaa palvellen, ei vain omaa viitekehyksen etua ajaen. Ja nykyisen yleisen kokouksen voi lopettaa. Sillä ei ole käytännössä virkaa.”
Eriksson muistuttaa, että Hippos koostuu 129:sta jäsenyhteisöstä.
”Hippoksen tulee päätöksissään ottaa huomioon se, että kysymys on itsenäisten yhdistysten keskusjärjestöstä eli kyseessä on yhdistysten yhdistys. Asioita ei voi tehdä aivan samaan tyyliin kuin yritysmaailmassa.”
Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä oli kilpailupäivien sopeuttaminen hevosmäärää vastaavalle tasolle. Tänä vuonna kotimaan kalenterissa on 475 ravipäivää. Raportti esittää, että määrä olisi kaudella 2024 enintään 400.
Eriksson ei allekirjoita lukuja suoralta kädeltä.
”Jos hevosmäärä laskee edelleen, tuo voi toki olla todellisuutta. Vuosien varrella ravipäiviä on vähennetty kuitenkin lähes kaksisataa. Jos leikkaamista jatketaan, se voi johtaa hevosmäärän kiihtyvään laskemiseen. Voimakas leikkaaminen tarkoittaa laskevan trendin hyväksymistä, mihin en ole valmis”, hän lausuu.
Ennen kilpailupäivien vähentämistä on kokeiltava ravien voimakkaampaa profilointia, Eriksson näkee. Hän sanoo, että harrastusmahdollisuuksia on oltava jokaisella mahdollisimman lähellä. Askelmien aloitustasolta huipulle on oltava säännönmukaiset ja tarpeeksi loivat, kuten Hippoksen strategiassakin luvataan. Erikssonin mielestä hevosten taustavoimat ajavat 300-400 euron ykkösistäkin, jos rata on lähellä.
”Pienipalkintoiset lähdöt olisivat valmistavia startteja niihin paremman palkinnon tarjoaviin kisoihin. Pienen palkinnon raveista on hyvä nousta ylöspäin, jos hevosen rahkeet riittävät. Raveista uupuu puulaakitaso. Jos pelaisin tennistä, saisin edetä urallani järkevästi. Raveissa joutuu heti ammattilaisten kanssa samalle areenalle”, Eriksson toteaa.
Pienemmällä palkinnolla kisattaviin raveihin Eriksson ei välttämättä tarjoaisi totomahdollisuutta. Viime vuonna kokeiltiin suurin toivein totottomia ja kevyen kulurakenteen lähiraveja, mutta rahoitus muodostui niiden kohdalla ongelmaksi. Nykyisen avustuslain tulkinnan mukaan lähiraveille ei voi myöntää palkintotukea. Lähiraveja ajavien ratojen on maksettava viulut omasta pussistaan. Tämä johtaa tiukassa talousjamassa olevien ratojen osalta tilanteeseen, jossa lähiraveja ei järjestetä lainkaan.
”Tulkinta liittyy EU-notifikaatioon. Sen mukaan notifikaatio koskee vain totoraveja, lähiraveissa kun ei ole totoa. Mielestäni tätä tulkintaa voisi löysätä ja pitää lähiraveja lajia yleisesti palvelevana toimintana. Kenellekään ei uudesta tulkinnasta aiheutuisi haittaa. Hyötyjänä olisi kotimainen raviurheilu, erityisesti hevosenomistajat. Samalla uusi tulkinta antaisi mahdollisuuksia ravikalenterin vapaammalle laatimiselle ja kilpailupäivien profiloinnille”, Eriksson suunnittelee.
”Lähi- ja paikallisravit sopisivat hyvin sunnuntaipäiville. Samassa yhteydessä voisi ajaa ponilähtöjä, järjestää perheelle oheisohjelmaa ja tehdä samalla tärkeää nuorisotyötä.”
Eriksson lisää, että jos notifikaatio ei ole muutettavissa, totomahdollisuuden ynnäämistä lähiraveihin tulee miettiä, jotta tapahtumat saadaan palkintotuen piiriin.
Kun osa raveista ajettaisiin niukemmilla palkinnoilla, rahaa säästyisi profiilipäiville. Niidenkin sisällä Eriksson järjestäisi skaalaa siten, että osa lähdöistä ajettaisiin pienemmällä palkinnolla, jotta osaan lähdöistä saataisiin tuntuvat korotukset.
Ravipäivien lukumäärää miettiessä on Erikssonin mukaan pidettävä mielessä myös horisontissa häämöttävä lisenssijärjestelmään siirtyminen.
”Tuotteen pitää olla kiinnostava ja sitä pitää olla tarpeeksi tarjolla”, hän näkee.
Työryhmä kehottaa raportissaan pohtimaan vakavasti sitä, monellako radalla on järkevää ajaa kilpaa ympärivuotisesti. Raportissa päädytään lukuun kuusi-kahdeksan rataa.
”Suoraan kesä- ja talviratoihin jakaminen ei tuo suurtakaan säästöä. Nykymaailmassa kulkeminen on kallista ja hiilijalanjälkeä mietitään tarkasti. Jos kilpailumatkat pitenevät, yhtälö on hankala. On punnittava, mitkä radat ajavat milläkin profiililla, mutta se on tärkeää, että jokaisella paikkakunnalla on vuodessa ainakin yksi iso päivä. Se auttaa ponnistelemaan ja jaksamaan”, Eriksson miettii.
Lue myös:
Pääkirjoitus 15. heinäkuuta: Raviurheilu on ajautumassa nyt pahan kerran pussiin
Raportti kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
