Hevostalouden työryhmä patistaa raviurheilua uudistumaan: Ympäri vuoden ajavia ratoja vähennetään ja kilpailupäiviä lisää sinne, missä hevosia on eniten
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vastaanotti hevoskasvatuksen ja raviurheilun vastuullisuutta ja elinvoimaa pohtineen ryhmän raportin keskiviikkona aamulla. Hevosten hyvinvointi nousee esiin tiiviin raportin sivuilla.
Hevostalouden työryhmä kiinnittää huomiota, että ravipäiviä tulisi suunnata enemmän sinne, missä on eniten hevosia. Credit To Love voitti Jukka Torvisen ohjastamana Härmässä lauantaina. Kuva: Elina PaavolaHevostalouden työryhmä tekee useita ehdotuksia, jotka liittyvät hevosalan tukikäytäntöihin, päätöksentekorakenteisiin, kilpailutoiminnan profilointiin sekä kilpailutarjontaan.
Työryhmä havainnoi, että kilpailevien hevosten määrä ja niiden omistajien määrä on pudonnut. Nykyinen valtiontukimalli ei kannusta ratoja uudistuksiin ja Ukrainan sodan entisestään kohottamat kustannukset syövät nousseiden palkintojen tuoton.
Nykyistä syntyvien varsojen määrää voi pitää minimitasona, etenkin kansallisrodun suomenhevosen osalta.
Työryhmän esitykset painottuvat raviurheilun kilpailutoiminnan ja ratojen sekä Suomen Hippoksen toimintaan, koska raviurheilu saa MMM:n kautta valtiontukea, joka on liityksissä hevospelaamisesta saataviin tuloutuksiin.
Kilpailutoimintaa on uudistettava, koska suuressa osassa maata ajetaan nykyisin viikon pääraveissa noin tuhannen euron ykköspalkinnoin, mikä ei nykykustannuksilla riitä. Kustannusten vuoksi myös reviiri, jolta kannattaa lähteä maan pääradalle Vermoon, on kutistunut.
Lisäksi ravipäivät eivät jakaudu sinne, missä on eniten kilpailuikäisiä hevosia. Ongelma korostuu Pohjanmaa – Keski-Suomi – Savo -akselilla.
Kilpailutoiminnan suuntaaminen sinne, missä hevosia on eniten, on myös osa hevosten hyvinvoinnista huolehtimista.
Raportin johdannossa korostetaan, että vaikka työryhmä on keskittynyt raviurheiluun, haasteet ovat monilta osin samat myös ratsastuspuolella. Työryhmä aloitti työnsä lokakuun puolivälissä ja sen jälkeen alkanut Ukrainan sota on lisännyt haasteita, sillä varsinkin energian, kuljetusten ja rehujen hinnat ovat kohonneet huomattavasti.
Huolta on myös osaavien eläinlääkäreiden riittävyydestä, kun yhä harvempi eläinlääkäri erikoistuu hevosten hoitamiseen. Pulaa on jo nyt kasvukeskusten ulkopuolella.
Hevonen edelle. Hevosella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuottajana yhteiskunnassa, ja hevosen painoarvo on nostettava kärkeen myös puhuttaessa raviurheilusta. (työryhmän suositus numero 1)
Neuvontaa ja koulutusta on hevosalalla kehitettävä varmistamaan, että jokainen hevosen hankkiva ymmärtää hevosen tarpeet ja hevosen omistamisen vaatimukset.
Kanavat, joilla ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista hevosten hyvinvoinnissa, on saatava mahdollisimman helpoiksi ja toimiviksi.
Hevosalan neuvonta ja koulutus on nykyisellään sirpaleista. Siksi tarvitaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä tavoitteena yhden luukun malli.
Suomen Hippoksen vastuullisuusohjelman jalkauttaminen sanoista tekoihin on tärkeää. Vastuullisuustyön tueksi tarvitaan toimivaa laatujärjestelmää, johon mallia voisi tuoda Suomen Ratsastajainliiton Laatutalli-järjestelmä.
Hippoksen rakenteiden uudistamiseen ja nuorten saamiseen raviurheilun sekä sen päätöksenteon pariin työryhmä kiinnittää erityistä huomiota.
MT jatkaa aiheen uutisointia.
Työryhmän päähavainnot
1. Hevonen edelle ravikeskustelussa. Hevosella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuottajana yhteiskunnassa, ja hevosen painoarvo on nostettava kärkeen myös puhuttaessa raviurheilusta.
2. Raviratojen nykyinen tukimalli passivoittaa. Tukien painopistettä tulee siirtää ja ympäri vuoden ajavien ratojen määrää vähentää, jotta raviradat saavat toimintaansa tehostettua vielä, kun siihen on mahdollisuus.
3. Rakenteiden on uudistuttava. Toimintaympäristön vauhdikas muutos edellyttää myös Suomen Hippoksen rakenteiden uudistamista.
4. Ajetaan kilpaa siellä, missä on hevosia ja valmentajia. Kilpailupäivien jakamiselle ratojen kesken on luotava selkeät perusteet ja mittarit.
5. Vähemmän päiviä, enemmän euroja. Kilpailevien hevosten määrä on laskenut ja myös ravipäiviä on syytä vähentää ja palkintoja kohdentaa.
6. Strategiat sanoista teoiksi. Suomen Hippoksen hyvä strategia ja vastuullisuusohjelma täytyy saada siirrettyä alan arkeen. Nuoria tarvitaan alalle ja sen päätöksentekoon. Vastuullisuuden mittareiksi tarvitaan laatujärjestelmä, joka varmistaa hevosten ja ihmisten oikeanlaisen kohtelun.
7. Divisioonat takaisin ja lisää lähtöjä tammoille.
8. Kaikkien ravien ei tarvitse palvella kaikkia, mutta kaikille on oltava mielekästä tarjontaa. Raviurheilussa pitää olla mahdollisuus tähdätä kansainväliselle huipulle, toimia arjessa ammattimaisesti ja myös harrastaa mielekkäästi.
9. Ollaan valmiita ja ennakoidaan aikaa, jolloin Veikkauksen monopoli ja ravitalouden nykyinen rahoitusmalli opn muutettava.
10. Vaikka nykymallilla ei voida jatkaa, alalla on hyvä tulevaisuus! Tarvitaan rohkeutta uudistua ja tehdä oikeita päätöksiä. Keskinäinen kinastelu ei siihen johda.
Työtä johti hevosenomistaja ja perheyhtiö Ponssen johtoon kuuluva Juha Vidgrén. Ryhmän jäseninä olivat MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka on mukana useissa hevoskimpoissa, Suomen HIppoksen eläkkeellä oleva, pitkäaikainen kilpailutoiminnan johtaja Matti Lakkisto sekä useissa hevosjärjestöjen johtotehtävissä niin Suomessa kuin Ruotsissa vaikuttanut Ilmari Halinen, joka menehtyi ryhmän työn ollessa lopuillaan äkillisesti edenneeseen sairauteen maaliskuusssa.
Sihteerinä toimi toimittaja Ville Toivonen, joka on tällä hetkellä MT:n kesätoimittajana.
Allekirjoitettu raportti on luettavissa maa- ja metsätalousministeriön sivulta.
Muokkaus kello 9:41: lisättiin toisen kappaleen loppuun lause valtiontusta ja kustannusten kohoamisesta.
- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
