Monipuolinen dartmoorinponi liikuttaa lapsia ja nuoria

Kotimaassa syntyneitä dartmoorinponeja saatetaan jatkossa arvostella myös viikonlopun suuressa poninäyttelyssä. Pirttirannan Hennyn kyydissä istuvat Silva ja Loviisa Kivioja. Alina Tervonen ratsastaa Pirttirannan Gerdalla. Kuva: Carolina Husu

Reipas ratsukko laukkaa kohti maastoestettä. Korkeutta esteellä on noin 70 senttiä, mutta Gerda-poni ja 13-vuotias Alina Tervonen suoriutuvat hienosti.

Kärryjen edessä tepsuttelee tyynesti toinen saman rodun edustaja, Henny. Ohjaksissa istuu 8-vuotias Silva Kivioja ja vieressä pikkusisko Loviisa.

”Tämä on monipuolinen rotu, rauhallinen ja palvelualtis. Sopii aloittelijalle, mutta ’poweria’ löytyy myös osaavammille kisakäyttöön”, kehuu ponien kasvattaja, Silvan ja Loviisan isä Tarmo Kivioja.

Hän mieltyi rotuun jo omassa lapsuudessaan, jolloin isän connemara-kasvattien joukossa oli yksi Ruotsista tuotu dartmoor.

Kiviojan Ponitalli kasvattaa dartmooreja ja connemaroja Lappeenrannan Vilkjärvellä. Shetlanninponejakin on muutama, mutta kasvatus on niiden osalta vähenemässä.

Toiminta sai alkunsa omien lasten harrastuksesta, ja isännän kotoa perimästä kipinästä ponien jalostukseen. Runsaassa kymmenessä vuodessa yritys on kasvanut vahvasti.

Autiona ostetulle maatilalle Kiviojat ovat remontoineet tallin ja pihaton, joissa asuu kaikkiaan 29 ponia ja kaksi hevosta. Viime vuonna valmistui maneesi, ja tänä kesänä tallin vinttiin avattiin viehättävä kahvila.

Ponitallin taloudellinen kivijalka on ratsastuskoulu. Kasvatustyön kanssa ne tukevat toinen toistaan. Kaikki jalostuseläimet tekevät varsalomia lukuun ottamatta töitä ratsastustunneilla ja pysyvät näin hyvässä kunnossa.

Dartmoorilla voi ratsastaa aivan pienestä 50-kiloiseen asti. Aikuiset suosivat rotua myös valjakkoponina.

Kookkaammat connemara-­ponit mahdollistavat myös aikuisten ratsastusharrastuksen. Joukon jatkona tuntitöitä tekevät yksi suomenhevonen ja puoliverinen.

Leirit ja kisat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Niiden järjestämistä helpottaa tallikahvila, jossa hoidetaan ruokailut. Kahvila on myös avoinna ratsastustuntien ajan, ja siellä voi järjestää vaikka hevosaiheiset syntymäpäivät, kertoo Hanna Kivioja.

Suomessa harvinaisia dartmooreja on Kiviojan tallissa 13. Näistä isännän erityinen silmäterä on neljä vuotta sitten Tanskasta tuotu ensimmäisen palkinnon kantakirjaori Flying Pokemon, jolla astutetaan 4–5 tammaa vuodessa.

Jalostustammat ovat Ruotsista tai Tanskasta tuotuja sekä omia kasvatteja. Dartmoor-varsoja syntyi tänä vuonna neljä, connemaroja kaksi ja shetlanninponeja yksi. Ensi vuodelle odotetaan kaikkiaan seitsemää varsaa.

Jalostustavoitteissa luonne on ykkönen. ”Dartmoor on ensisijaisesti lasten poni, joten sen on oltava yhteistyökykyinen ja rauhallinen”, Tarmo Kivioja linjaa.

Tärkeä on myös hyvä rakenne. Kaikki tallin tuontitammat on palkittu ensimmäisellä palkinnolla, jotta lähtökohdat jalostukseen olisivat mahdollisimman hyvät.

Koska dartmoorilla ei ole toistaiseksi kantakirjaa Suomessa, varsat on rekisteröitävä Ruotsiin, jos ei halua merkintää tilastoponiksi ilman rotua.

Kivioja toivoo, että kantakirja olisi avoinna ensi kevään oripäiviin mennessä, jotta omia orikasvatteja ei tarvitsisi viedä Ruotsiin kantakirjattavaksi.

Kantakirja avaisi rodulle myös mahdollisuuden osallistua Hippoksen poninäyttelyihin. Kiviojan mukaan näyttelyt ovat monien poninomistajien suosiossa.

Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää kertoo, että toive on kuultu ja Englannista haetaan lupaa avata Suomeen tytärkantakirja. Lisäksi dartmoorien kantakirjaukseen pitää saada lupa Eviralta.

Kantakirjan puuttumisesta huolimatta kauppa on käynyt Kiviojan tallilla mukavasti. ”Suurin osa myydään ennen kuin ehdin laittaa ilmoitusta”, Tarmo Kivioja sanoo.

Kymmenessä vuodessa uusille omistajille on lähtenyt kaikkiaan noin 60 erirotuista ponia ja hevosta. Kysytyimpiä ovat valmiit eli ajo- ja ratsukoulutetut ponit.

”Ponikauppa on muuttunut. Isäni kasvatteja myytiin aikoinaan paljon varsoina. Rohkaisen varsan ostoon edelleen. Se on yhteinen matka, ja saa sellaisen kuin haluaa.”

Kiviojan poneista kaikki opetetaan ensin ajolle, vasta sitten alkaa ratsukoulutus. Kolmevuotiaana tammat astutetaan, ja jatkokoulutetaan varsaloman jälkeen.

Tammavarsat jäävät pääasiassa ratsu- ja jalostuskäyttöön, sillä rotua oli vuoden alussa Suomessa kaikkiaan vasta 33.

”On mielenkiintoista viedä uutta rotua ja sen kotimaista kasvatusta eteenpäin”, Kivioja sanoo.

Lue myös: Viikonloppuna Ypäjän nurmikenttä vilisee poneja