Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Teivon radan kunto kuumensi valmentajia

    Teivon radan kunto aiheutti keskustelua.
    Teivon radan kunto aiheutti keskustelua. Kuva: Anu Leppänen

    Teivon tiistairavien radan kunto sai osan treenareista ja kuskeista raivoihinsa. Osa kilpailjoista arvioi radan olleen aivan liian kova.

    Radan kuntoa puitiin äänekkäästi jo ravien aikana, ja keskiviikkoaamuna rataa arvioitiin useammalla suulla ala-arvoiseksi.

    "Rata oli kovempaa kuin betonia", Jouni Riikonen arvioi. "Kolmella sisimmällä radalla oli aavistus pintaa, mutta ei sitäkään ollut tarpeeksi, ja ulommat radat olivat sitten ihan kammottavia. Ei tarvitse kuin katsoa tuloksia, kaikkihan siellä laukkasikin."

    Riikonen sijoittui sijoittui valmentamallaan Venlillä toiseksi sen uudella ennätysajalla.

    "Hevonen hajosi starttiin. Jänne reagoi", Riikonen kertoo. "Harkitsin jättäväni sen pois, mutta ajattelin sitten, että kun tänne asti on tultu ja pois jättäessä ei kukaan korvaa mitään, niin ajetaan kun kerran tultiin. Hevoset ovat viisaampia kuin ihmiset sen suhteen, että voiko jollakin alustalla juosta vai ei."

    Kari Savolainen oli radasta samoilla linjoilla Riikosen kanssa.

    "En ymmärrä, miten rata saattoi olla noin huono. En ole koskaan nähnyt tuollaista", Savolainen ihmettelee. "Ymmärrän tuollaista jossakin kesäradalla, mutta että maan kakkosradalla näin kevätaikaan, kun on ihanteelliset olosuhteet ja hyvät vehkeet käytetävissä."

    Ratamestari Ari Nahkuri myönsi kilpailijoiden kritiikin osittain.

    "Myönnän kyllä, että rata oli alkuraveista liian napakka, mutta se parani käytön ja lanauksen myötä", Nahkuri kertoo. "Palaute oli kahdenlaista: ravien aikana tuli negatiivista, mutta tuli myös positiivisia kommentteja. Ainahan se on niin, että paljon on hevosestakin kiinni, minkä kukakin valmentaja kokee liian kovaksi tai pehmeäksi."

    Nahkurin mukaan raveihin valmistauduttiin osin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

    "Maanantaina meillä oli paikkapaikoin 15 senttiä lunta", hän muistuttaa. "Radan tekemisessä on meillä myös se ongelma, ettei käytössä ole omaa vesiautoa. Vuokra-autolla en ehtinyt saada tarpeeksi vettä pohjalle, ja lisäksi sillä ajaessa rata tiivistyi turhan paljon."

    Kilpailueläinlääkäri Kristiina Ertola kuvailee rataa "kovanpuoleiseksi tai kovaksi".

    "Se ei ollut niin kova, etteikö sillä olisi voinut ajaa kilpaa", Ertola kommentoi. "Rata parani ravien myötä, eikä minulle tullut yhtään yhteydenottoa siitä, että radan takia olisi haluttu jättää hevosia pois."

    Maan ykkösohjastaja Mika Forss on tunnetusti kärkäs radan pintojen arvioija. Hän asettelee sanansa tarkasti tiistaista rataa arvioidessaan, sillä hän on Teivon kilpailuvaliokunnan jäsen ja asioi runsaasti ratamestari Nahkurin kanssa.

    "Arin kanssa ollaan päivittäin puheissa, ja koen radan kunnosta ainakin sellaista henkistä osavastuuta", Forss sanoo. "Rata oli pikkuisen liian tiivis, ja varsinainen ongelma tuli siitä, että kun rataa ruvettiin aukaisemaan, pintaan nousi ihan liian karkeaa tavaraa. Ravien aikana pähkäiltiin yhdessäkin, mistä se mahtoi johtua, mutta vastausta ei ainakaan vielä löydetty."

    Forss korostaa radan olleen hänen mukaansa nimenomaan liian tiivis, ei varsinaisesti kova.

    "Siinä on se ero, että kova rata on kuiva, kun nyt rata oli kuitenkin kostea eli tiivis. Sen takia se ei ollut asvalttikova", hän selvittää. "Jos radassa olisi ollut pikkuisen enemmän pintaa, sitä olisi kehuttu kilvan, mutta nyt siinä ei onnistuttu. Jälkikäteen voi sanoa, että olisi pitänyt vetää rataa piikillä ennen raveja, mutta moni muukin asia on jälkikäteen paljon helpompaa kuin itse tilanteessa."

    Teivon radan kunnosta on puhuttu viime aikoina muutenkin runsaasti.

    "Rata on ollut tämän vuoden aikana hyvä ehkä viisissä tai kuusissa raveissa, ja raveja on kuitenkin ollut aika monet. Ei Teivon tasoisella radalla tilanne saisi olla tällainen", Mika Forss myöntää.