Harvinainen menetelmä auttoi orvon pelastamisessa: Lilliputti-tamma keinosynnytti emänsä menettäneen varsan

Donnaksi kutsutun varsan molemmat vanhemmat olivat 170-senttisiä, kun taas keinoemo on vain 145-senttinen. ”Elokuussa katsellaan, imeekö varsa polvillaan”, tallinpitäjä Maria Degerman naurahtaa. Kuva: Sanne Katainen

Vihdissä koettiin muutama viikko sitten keväinen syntymän ihme.

Irlannincob Lilliputti haisteli autuaana juuri syntynyttä varsaansa.

Tai niin tamma ainakin kuvitteli: synnytys ei nimittäin ollut aito. Eläinlääkäri Jonna Jokisalo teki Lilliputille keinosynnytyksen, jotta se saataisiin luulemaan vierasta varsaa omakseen.

Hevosten keinosynnytys on maailman mittakaavassakin nuori keksintö. Euroopassa 2000-luvun alussa kehitetty metodi levisi nopeasti Yhdysvaltain isoihin siittoloihin.

Jokisalo toi poikkeuksellisen menetelmän Suomeen vajaa kymmenen vuotta sitten. Hän vei sen mukanaan myös irlantilaiseen varsasairaalaan vuonna 2012.

Lilliputin tapauksessa varsan oikea emä oli kookas puoliveritamma. Emä sairastui kuitenkin synnytyksen jälkeen kohtutulehdukseen.

Vaikka tulehdus saatiin hoidettua, siitä seurasi paha kaviokuume.

Emä ei kyennyt enää kävelemään, ja se oli pakko lopettaa.

Ensimmäisen kerran muistan koko elämäni. Tamma oli vihainen ja systeemi meille ihan uusi – Jonna Jokisalo

Katja Sarjasen omistama Donna-varsa menetti oikean emänsä. Kuva: Sanne Katainen

Varsa laitettiin keinoemovälitykseen, mutta sitä kautta löytynyt tamma käyttäytyi varsaa kohtaan hyvin aggressiivisesti.

Tallinpitäjät Maria Degerman ja Katja Sarjanen seurasivat tilannetta huolestuneena. Varsaa piti ruokkia kahden tunnin välein. Lisäksi se oli ehtinyt laihtua sairaan emänsä hoivissa.

”Meillä ei ollut tammaa, ei maitoa – ei mitään. Hyvinkään hevossairaalan kanssa Katja mietti, mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä”, Degerman kertoo.

Sitten hevossairaalasta ehdotettiin keinosynnytystä ja kysyttiin, löytyisikö tallista siihen sopivaa tammaa.

Degerman tarjoaa tallilla sosiaalipedagogisia palveluja esimerkiksi lastensuojelun asiakkaille. ”Meidän repertuaarista Lilliputti oli ainoa sopiva. Sillä oli ollut varsoja aiemminkin.”

Menetelmä ei ollut kummallekaan naiselle ennestään tuttu. ”Vähän skeptisesti suhtauduttiin, mutta eipä ollut hirveästi vaihtoehtoja.”

Keinosynnytys tehtiin lopulta kotitallilla. Lilliputti oli nähnyt varsan aikaisemminkin, mutta siitä huolimatta se piilotettiin toimenpiteen ajaksi.

Donna ehti laihtua ensimmäisinä elinviikkoinaan, mutta on keinoemonsa hoivissa vahvistunut. Kuva: Sanne Katainen

Keinosynnytyksen jälkeen tamma reagoi varsaan välittömästi, Degerman kertoo. ”Se katsoi lempeästi varsaa ja päästi imemään.”

Degerman tosin ihmetteli, mitä pikkuinen oikein imee. Lilliputti oli herkistynyt niin, että siltä tuli jopa maitoa.

Sekään ei ole keinosynnytyksessä tavatonta, Jokisalo toteaa. Jos tammalla on ollut ennestään jälkeläisiä, hormonimyrsky saa maidon nousemaan.

Imeminen tuottaa lisää hormoneja, jotka vahvistavat varsan ja keinoemon sidettä.

Kaksikon välinen side tuli ilmi viimeistään, kun ne ulkoilivat yhdessä ensimmäisen kerran.

”Lilliputti hörisi kovaan ääneen kuin sanoakseen muille: katsokaa, millaisen lapsen olen saanut viime yönä!”

Myös maidon tulo on koko ajan kasvanut. Näyttää siltä, että pian varsa pärjää pelkästään keinoemonsa maidon turvin.

Lilliputti on rodultaan irlannincob, monipuolinen yleisratsu. Maria Degermanin hevosilla ratsastavat esimerkiksi lasten­suojelun asiakkaat. Kuva: Sanne Katainen

Jokisalo on tehnyt keinosynnytyksiä kolmisenkymmentä kertaa. Ensimmäisen keinosynnytyksensä hän koki Yhdysvalloissa.

”Ensimmäisen kerran muistan koko elämäni. Tamma oli vihainen ja systeemi meille ihan uusi”, Jokisalo kertoo.

Kyseessä oli oman varsansa menettänyt tamma, jonka toivottiin ottavan vieraan varsan hoiviinsa.

”Emoa yritettiin useamman päivän ajan saada hyväksymään vieras varsa. Se ei onnistunut. Tamma yritti hyökätä varsan kimppuun”, Jokisalo muistelee.

Suomalainen eläinlääkäri seurasi epäuskoisena, kun sama hevonen keinosynnytyksen jälkeen katsoi varsaa hellästi. Vihaisuus oli tiessään.

”Se tuntui ajattelevan, että tämä on nyt hänen.”

Eläinlääkärille keinosynnytys on parhaimmillaan hyvin palkitseva kokemus.

”Keinosynnytys on oikea rakkausresepti. Ei sen parempaa olekaan.”

1 Varsa pidetään poissa tamman näköpiiristä. Tamma rauhoitetaan kevyesti, jotta sen todellisuudentaju vähän hämärtyy. Ei kuitenkaan liiallista ”humalaa”. Sen jälkeen eläinlääkäri antaa sille synnytykseen liittyviä hormoneja: oksitosiinia ja prostaglandiinia.

2 Takapää pestään ja sen jälkeen kädellä mennään synnytys­kanavaan. Jos tamma on ­synnyttänyt, ­mennään ­kohdunkaulaan saakka. ­Muuten vain venytetään emätintä. Venytysliike lisää hormonien eritystä. Jatketaan noin 20 minuutin ajan, jolloin tamman hormonituotanto on yleensä huipussaan.

3 Synnytyskanavasta kerätään eritettä ja kun varsa ”syntyy”, sitä hierotaan paikkoihin, joita tamma ensin haistelee: päähän, korviin ja peppuun.

4 Tamma viedään varsan eteen. Ihannetilanteessa tamma hyväksyy varsan heti.

Vihdissä asuva Lilliputti otti varsan heti keinosynnytyksen jälkeen omakseen. Laitumella ne ovat erottamattomat Kuva: Sanne Katainen