Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vuoden hevosenhoitaja vaihtoi parturi-kampaajan työn täysipäiväiseen hevosalan ammattilaisuuteen

    Hyvä yhteishenki, järjellisistä työajoista kiinnipitäminen ja säännölliset lomat auttavat jaksamaan alalla.
    Vuoden hevosenhoitajaksi valittu Kirsi Simi pesee kuvassa Sarikania.
    Vuoden hevosenhoitajaksi valittu Kirsi Simi pesee kuvassa Sarikania.  Kuva: Kimmo Haimi

    Timo Korvenheimolla työskentelevä Kirsi Simi palkittiin muutama viikko sitten pidetyssä ravigaalassa vuoden hevosenhoitajana. Iitissä nykyisin asuva reilu nelikymppinen Kirsi on pitkän linjan raviammattilainen.

    ”15 vuotta olen tehnyt työkseni hevosenhoitajan töitä. Kolmisenkymmentä vuotta olen kuitenkin harrastanut hevosia. Huomionosoitus lämmittää luonnollisesti todella paljon.”

    Kirsin tie hevosten pariin vei melko perinteistä tietä pitkin. Lapsuuden asuinpaikassa Voikkaalla Kirsin tie vei seitsemän vuoden ikäisenä läheiselle ratsastustallille ponien pariin.

    ”Sillä tiellä ollaan vieläkin. Ponit ja sitten hevoset ovat täyttäneet arjen tunnit.”

    Peruskoulun jälkeen Kirsi harkitsi kouluttautuvansa hevosalalle. Parturi-kampaajan ammatti vei kuitenkin siinä vaiheessa voiton.

    ”Viitisen vuotta tein parturi-kampaajan töitä. Kädet eivät sitten kestäneet parturi-kampaajan hommia. Käsiin tulevat ongelmat ovat ammattitauti alalla työskentelevillä.”

    Hevoset olivat kuitenkin pysyneet harrastuksena työn ohessa. Ei ollut kovin yllättävää, että Kirsi päätyi kokeilemaan hevosalan töitä kokopäiväisesti.

    ”Suoritin hevosenhoitajan ammattitutkinnon työn ohessa ollessani Olli Henttosen ja Marko Heikarin palveluksessa Kouvolan ratatallilla.”

    Kirsi oli viitisen vuotta Heikarin ja Henttosen luona. Näiden vuosien aikana Kirsi pääsi opettamaan paljon varsoja. Nuoret hevoset ovatkin olleet aina lähellä Kirsin sydäntä.

    ”Ratatallille tuotiin tietysti paljon varsoja opetukseen. Minusta on ollut aina mukava seurata myöhemmin opettamieni varsojen kilpailu-uria.”

    Ratatallilla työskentelyn jälkeen Kirsi oli useamman vuoden Tuomo Salosella töissä. Salonen piti harrastajavalmennuspohjalta useamman hevosen ravitallia Kouvolan seudulla. Viisi vuotta Kirsin työpaikkana on ollut Timo Korvenheimon valmennustalli Orimattilassa. Vaikka työpaikka vaihtui Lahden seudulle, asuu hän edelleen Iitissä.

    ”Eihän tästä ole kuitenkaan kuin vajaat 40 kilometriä kodin ja työpaikan välillä.”

    Timo Korvenheimo on noussut viime vuosien aikana yhdeksi Suomen menestyneimmistä ravivalmentajista. Viime vuonna tallin hevoset juoksivat yli puoli miljoonaa euroa palkintorahoja. Useampi Kirsin hoidokeista oli merkittävässä roolissa tallin hienossa vuosituloksessa. Vuoden hevosenhoitajan passeihin kuuluvat muun muassa Zolamani, Sahara Sandstorm, Hazelhen Hermes sekä tallin ainoa suomenhevonen Sarikan.

    Kirsin mukaan tallin yhteishenki ja töiden organisointi ovat avainasemassa hienojen tulosten aikaansaamisessa.

    ”Tallin 45 valmennettavaa on jaettu kahteen paikkaan. Nuoret hevoset ovat Orimattilan hevoskylässä ja starttihevoset Timon kotipaikalla. Vaikka meillä on nimetyt passihevoset, autamme toinen toistamme. Se edesauttaa paljon yhteishengen luomisessa.”

    Hyvän yhteishengen luomisessa on Kirsin mukaan tärkeä merkitys Timo Korvenheimon tapaan toimia työnantajana. Viikkotyöajoista ja lomista pidetään kiinni esimerkillisesti.

    ”Ulkopuolisen silmin viisipäiväinen työviikko kuuluu normaaliin työarkeen. Talleilla työskentelevät tietävät kuitenkin työpäivien määrän viikossa olevan hyvin heiluvainen käsite.”

    Korvenheimon valmennettavat starttaavat paljon lauantaisin T75-raveissa. Näin ollen raveissa viikonloppuna olleelle hoitajalle on tiedossa vapaapäivä jonakin arkipäivänä. Viikoittaisista vapaapäivistä sekä järjellisistä työajoista kiinnipitämisellä on Kirsin mukaan suuri merkitys työntekijän jaksamisen kannalta.

    ”Hevosenhoitajan työstä on pystyttävä palautumaan kunnolla. Ei sitä muuten jaksaa tehdä raskasta fyysistä työtä. Työpäivät venyvät ravipäivinä, mutta muuten lopetamme työt inhimilliseen aikaan iltapäivällä. Näin pystyy elämään niin sanotusti normaalia elämää työajan ulkopuolella.”

    Puheen kääntyessä vuoden hevosenhoitajan passihevosiin, nousee väkisin nimi Sarikan esiin. Korvenheimon ainoa suomenhevonen teki todella hienon nelivuotiskauden. Kauden ansiot lähentelivät 50 000 euroa ja kausi päättyi hienoon kakkossijaan Varsakunkku-finaalissa marraskuun lopulla Seinäjoella. Vaikka omistajan kohdalla lukee kasvattaja Onni Sillanpää, ovat sekä valmentaja Timo Korvenheimo että Kirsi mukana omistajakimpassa.

    ”Minä ja Timo olemme liisanneet osan tamman kilpailuoikeudesta Onni Sillanpäältä.”

    Timo Korvenheimolla oli iso osa Kirsin päätymisessä Sarikanin omistajaksi. Aloittaessaan Korvenheimolla Kirsillä oli mukana oma suomenhevonen. Se jouduttiin kuitenkin laittamaan pois.

    ”Oltuani vuoden verran ilman hevosta, alkoi hevoskuume olla todella kova. Olin jo katsonut camrilaisen orivarsan. Timo tarjosi kuitenkin vuoden vanhemmasta Sarikanista osuutta. Todella hieno ele Timolta ja kasvattajalta tarjota osuutta minulle tammasta.”

    Suomenhevoset ovat olleet aina lähellä Kirsin sydäntä. Aikanaan ostettu ensimmäinen hevonenkin oli suomenhevonen. Sarikan kaltaisen huippuhevosen kanssa työskennellessä rakkaus suomenhevosta kohtaan ainakaan laske.

    ”Meneehän suomenhevosten kanssa vähän pitemmän aikaa saada radalle kuin lämminveristen kanssa. Sarikan on todellinen kilpahevonen. Oikein näkee, kuinka se herää kilpailutilanteissa.”

    Sarikan ei ole vielä avannut viisivuotiskauttaan. Paljon rahaa nelivuotiskaudella tienanneelle tammalle ei ole helppo löytää sopivia startteja kauden alkuun.

    ”Ei viitsisi ajella rahasarjojakaan viisivuotiaalla tammalla. Sen pitäisi olla maksettu kaikkiin ikäluokkakisoihin. Eiköhän me niissä kauden aikana kokeilla.”

    Haastattelun lopuksi on hyvä kysyä Kirsiltä, kuinka hevosenhoitajan työ on muuttunut hänen työuransa aikana. Edellä mainittujen työaikoihin liittyvien asioiden lisäksi Kirsin mukaan on selkeästi havaittavissa hevosenhoitajan arvostuksen lisääntymien yleisellä tasollakin.

    ”Hevosenhoitajat huomioidaan niin mediassa kuin vaikkapa voittajaseremonioissa paremmin. Siinä on selkeä ero entisiin aikoihin.”

    Hevosalan työ on välillä fyysisesti raskasta. Kirsi Simi on työskennellyt hevosenhoitajana viitisentoista vuotta.
    Hevosalan työ on välillä fyysisesti raskasta. Kirsi Simi on työskennellyt hevosenhoitajana viitisentoista vuotta. Kuva: Kimmo Haimi