Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ravurien hyvinvointitarkastukset on otettu hyvin vastaan, Runoneito sai Kunkkareissa puhtaat paperit: ”Kympin hevonen”

    Hevosenomistajat kannattavat ravurien hyvinvointitarkastuksia.
    Valjakkotarkkailija Julia Laaksonen tarkastaa Runotytön kuolaimia. Risto Airaksinen (vas), Timo Tuominen ja Anna Färkkilä-Dojka seuraavat.
    Valjakkotarkkailija Julia Laaksonen tarkastaa Runotytön kuolaimia. Risto Airaksinen (vas), Timo Tuominen ja Anna Färkkilä-Dojka seuraavat. Kuva: Jarno Mela
    Kympin tyttö, kiittää Julia Laaksonen Runoneitoa. Risto Airaksinen (vas.) ja Timo Tuominen keskustelevat.
    Kympin tyttö, kiittää Julia Laaksonen Runoneitoa. Risto Airaksinen (vas.) ja Timo Tuominen keskustelevat. Kuva: Jarno Mela
    Anna Färkkilä-Dojkan ja Martti Talan mukaan hyvinvointitarkastuksista saadaan dokumentoitua tietoa osoittamaan, että suomalaiset ravurit voivat pääsääntöisesti hyvin.
    Anna Färkkilä-Dojkan ja Martti Talan mukaan hyvinvointitarkastuksista saadaan dokumentoitua tietoa osoittamaan, että suomalaiset ravurit voivat pääsääntöisesti hyvin. Kuva: Jarno Mela

    Kuninkuusravit Lahdessa olivat yksi niistä loppuvuoden ravitapahtumista, joissa tehdään pistokokeina ravurien hyvinvointitarkastuksia.

    Hevoselta tarkastetaan lämmityksen jälkeen, ennen starttia, sen yleinen terveydentila, valjastus ja myös ohjastajan varusteiden asianmukaisuus.

    Jokimaan raviradan eläinlääkäri Anna Färkkilä-Dojka seuraa lauantaina hevosten lämmitystä vakiopaikaltaan talliportin kupeelta. Hän on ravikilpailussa ylin eläinsuojeluviranomainen.

    Yksi tuomariston tarkistukseen arpomista valjakoista verryttelee juuri talliportin ulkopuolella harjoitusuralla.

    ”Hevosen kuntoa arvioidaan jo tässä, samoin varusteiden sopivuutta”, Färkkilä-Dojka sanoo.

    Kun 8-vuotias tamma Runoneito tulee lämmityksestä, suunnataan valjastuskatokselle.

    Valjakkotarkastaja Julia Laaksonen lukee Runoneidolta sirun ja hevosen EU-passin. Kun tiedot vastaavat toisiaan, käydään läpi hevosen kuntoa.

    Valjaiden alle kurkataan, ettei niissä ole jälkiä hiertymistä.

    ”Ajetaanko kaikki kengät alla?” kysyy Färkkilä-Dojka omistaja-valmentaja Miia Liipolalta.

    ”Kengät jalassa mennään aina. Kun se menee hyvin, en ole nähnyt mitään syytä riisua.”

    Färkkilä-Dojka nyökkää: ”Sitten ei tarvita kavioiden tarkastamista lähdön jälkeen.”

    Tarkastus jatkuu. Kärryt ovat uudehkot, joten aisoissa ja kiinnityksissä ei ole sanomista.

    Huomautettavaa ei löydy myöskään ohjastaja Timo Tuomisen varusteista. Piiskan pituus varmistetaan mittaamalla.

    Lopuksi tutkitaan hevosen suu. Runoneitoa ei haittaa.

    ”Tämä on hyvä kilpahevonen, kun ottaa niin rauhallisesti”, kehuu arvostettu ravivalmentaja Risto Airaksinen.

    ”Täysi kymppi”, Laaksonen kiittelee lopuksi.

    Ravurien hyvinvointitarkastukset saavat hevosten taustajoukkojen kannatuksen.

    ”Kaikki ravikilpailijat tietävät itse, että hevosten eteen tehdään kaikki mahdollinen”, Mia Liipola toteaa.

    Salattavaa ei siis ole.

    ”On hyvä, että näitä tehdään. Se kuuluu asiaan”, tuumaa Jokimaan valmentaja Tommi Kylliäinen, jonka yksi valmennettava myös osuu seurantaan.

    Pistokoe ei hänen mukaansa häiritse hevosen tai sen taustajoukkojen kilpailua.

    Liipola painottaa, että vain hyvin valmennetut hevoset pärjäävät. ”Sitä seurataan ihan sääntöjen puitteissa täällä raveissa.”

    Sen todisti myös ”kympin tyttö”. Runoneito ylsi eheällä suorituksella neljänneksi.

    Suomen Hippoksen eläinlääkärin Martti Talan mukaan tarkastukset on otettu hyvin vastaan.

    ”On ymmärretty, että vaikka hevosista huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla ja ne voivat hyvin, asiaa ei ole osattu viestiä lajin ulkopuolelle riittävän hyvin.”

    Tala toivoo, että pistotarkastukset vakiintuvat kaikille radoille luonnolliseksi osaksi toimintaa. Vastaavaa on tehty Ruotsissa jo pidempään.

    Risto Airaksinen muistuttaa, että tarkastus on varsinkin uusille hevosenomistajille hyvä tilaisuus saada lisää tietoa.

    ”Kun harrastajiksi tulee ihmisiä, joilla ei ole pitkäaikaista kokemusta kilpailemisesta, on parempi neuvoa heitä ennalta kuin rangaista jälkikäteen.”

    Kuninkuusraveissa tehdään viime vuoden tavoin erikseen hevosten palautumisen seurantaa. Kuninkuuslähtöjen hevosilta havainnoidaan muun muassa sykkeitä, ja nestetasapainoa arvioidaan silmämääräisesti.

    ”Tavoitteena on tehdä tästä ihan pätevää tutkimusta. Sitä varten meidän pitää kuitenkin kerätä tietämystä sopivista mittareista”, Martti Tala selventää.

    Hevosen hyvinvoinnin todentaminen ei ole yksiselitteistä.

    ”Lisäksi se pitää voida tehdä niin, ettei hevosen kilpailusuoritusta häiritä liikaa.”

    Hevosista on esimerkiksi mahdotonta ottaa usean kerran verikokeita saman kilpailupäivän aikana.

    Kuninkuus- ja kuningatarkisan kaikki osallistujat otettiin eilen päätösmatkan jälkeen valjakkotarkastukseen. Siitä saatiin myös lisätietoa niiden palatumisen seurantaan.

    FAKTA: Hevosten hyvinvointitarkastusten kokeilu

    Kokeilujakso ulottuu heinäkuun alusta vuoden loppuun.

    Pistokokeita tehdään viidellä raviradalla sekä Kuninkuusraveissa.

    Tuomaristo arpoo ravipäivän aluksi viisi valjakkoa.

    Tarkastuksen tekee valjakkotarkastaja. Tarvittaessa eläinlääkäri tulee mukaan.

    Hevosten hyvinvointia valvotaan säännöllisesti osana jokaista ravikilpailua.

    Eläinlääkärillä on mahdollisuus sulkea hevonen kilpailun ulkopuolelle tai määrätä se kilpailukieltoon.

    Perusteena ovat hevosen ontuminen tai muut terveysongelmat.