Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla läpi vuosien - katso hieno kuvasarja

Suomenhevonen oli pitkään yksi metsätalouden perusvoimista. MT:n ensimmäinen valokuvaaja Erkki Voutilainen ikuisti tämän parivaljakon Hämeenlinnan lähellä helmikuussa 1963. Kuva: Erkki Voutilainen

Karjalan Ratsujääkärirykmentti Heinjoella vuonna 1918 osoittaa, kuinka sisällissotaan koulutettiin ratsuiksi muutamassa kuukaudessa suomenhevosia suoraan metsätöistä. Kuva: Suomen hevosurheilumuseo

Suomenhevosen jalostusta ja suomalaista hevostoimintaa vei kantakirjan alkuvuosina eteenpäin eläinlääkäri Ludvig Fabritius. Jalostusori Riuska menestyi myös raviradoilla 1910-luvulla. Kuva: Suomen hevosurheilumuseo

Usein ajatellaan ratsastuksen olleen vain upseerien laji. Tämä Suomen hevosurheilumuseon arkiston kuva kertoo kuitenkin myös sotilaiden kilpailleen esteissä 1930-luvulla. Kuva: Suomen hevosurheilumuseo

Valtion hevossiittolan omistama työhevosori Hörö 2850 AA on Riuskan tavoin keskeisiä jalostusoreja. Kuva: Suomen hevosurheilumuseo

Tuusulassa Hyrylän raviradalla pidettiin hevosmarkkinat syyskuussa 1958. Järjestäjänä olivat Tuusulan hevosystäväin seura ja Uudenmaan raviseura. Hevosten puute leimasi kuvatekstin mukaan tapahtumaa. Kuva: Erkki Voutilainen

Hevonen on valttia sokerijuurikkaan kylvössä ja sokerijuurikasmaan muokkauksessakin, sillä hevonen ei paina pohjamaata liian tiiviiksi, kuului tämän huhtikuun lopussa 1959 Tuusulassa otetun kuvan alkuperäinen kuvateksti. Kuva: Erkki Voutilainen

Kauniisti kaatui kypsä vilja hevosparin vetämän itsesitojan terän edessä maanviljelijä Olavi Lehtisen tilalla Mäntsälässä elokuussa 1958. Kuvateksti on alkuperäinen. Kuva: Erkki Voutilainen

Hevosten terveys mukaan lukien niiden hampaat tutkittiin huolella, kun puolustuslaitos osti hevosia huhtikuussa 1956. Kuva: Erkki Voutilainen

Suomenhevonen on säilynyt 1960-luvulta näihin päiviin yhtä hyvänä ja yhteistyöhaluisena. Sillä voisi Päivi Laineen sanoin mennä rankametsään, jos omistaja vain osaa hevosta siihen käyttää. Tässä kuvassa ollaan tukkisavotassa, ei rankametsässä. Kuva: Erkki Voutilainen

Suomenhevonen lähestyy kouluratsuna kansainvälistä tasoa. Tässä esittäytyy vuosittaisessa nuorten suomenhevosten laatuarvostelussa Hermione. Kuva: Tanja Ukkonen

Hermione on menestynyt parhaiten esteissä, joissa se kilpaili 120-senttisten tasolle asti. Omistaja Linnea Haukilehdon ja "Herkun" tyylinäyte Ypäjältä. Kuva: Tanja Ukkonen

Hermione pitää välivuotta kisakentiltä hankosidevamman ja sen omistaja Linnea Haukilehdon opintojen vuoksi. Se varsoi alkukesällä hienon orivarsan Aroha Herkuleksen. Kuva: Markku Vuorikari

Eloisa oripoika Aroha Herkules (emä Hermione, isä Tosi-Romeo) edustaa tämän päivän urheiluhevoskasvatusta. Kuva on Tuusulasta Haukilehtojen tallilta lokakuun alusta. Kuva: Markku Vuorikari

Ravurina suomenhevonen on kehittynyt viime vuosina aimo harppauksin. Ellin Sisu voitti lokakuun alussa 4-vuotiaiden suomenhevosten Kriteriumin täysin ylivoimaisesti Jorma Kontion ohjastamana. Kuva: Ville Toivonen

Vaikka Ellin Sisu on valmentaja Pauli Raivion mukaan vielä hätäinen, se on käsiteltäessä rotunsa tavoin kiltti. Laura Raivio käytti Sisun pesulla Kriterium-voiton jälkeen. Kuva: Ville Toivonen

MT:n 100-vuotishistoriateoksesta löytyy tämä kuva ajasta ennen autoja ja traktoreita, jolloin suomenhevonen oli omistajaperheidensä ystävä niin työssä kuin muussakin arjessa. Kuva: Erkki Voutilainen

Suomenhevonen ei ole muuttunut rotuna, vaikka sen käyttötarkoitus on nykyisin kovin erilainen kuin sotien jälkeen. Työhevosesta on kaupungistumisen vuosikymmeninä tullut moni­puolinen harrastehevonen.

Samalla perinteisinä omistajina pidettyjen hevosmiesten rinnalle on tullut yhä enemmän ratsastavia naisia.

”Uudetkin harrastajat ymmärtävät, että tämä on käyttöhevonen”, summaa kehittämispäällikkö Päivi Laine Hevosopistolta.

Suomen Hippoksen jalostuslauta­kunnan puheenjohtaja ja orilautakunnan päätuomari Heidi Sihvo pitää tärkeimpänä rodun säilymistä monipuolisena yleishevosena. Sihvon sanoin sen perimästä ”pompahtaa” ominaisuuksia joka käyttöön.

Laine tuumii, että rodussa näkyvät kansamme historian monet vaikutukset – niin läntiset kuin itäisetkin.

Hän siteeraa edesmennyttä valmentajaa Kaarlo Partasta, joka muistutti sekä suomalaisten että suomenhevosen olevan perimältään ”aika sekarotuisia”. Geenitutkimukset vahvistavat, että rodussa on runsaasti perimää jopa Uralin takaa.

Jalostuksen periaatteita on muutettu sen mukaan, mitä tarpeita yhteiskunta on omalle hevosrodulle asettanut. Suurin merkitys on kuitenkin kasvattajilla, joista valtaosa on yhden tai kahden tamman omistajia.

Suomenhevosesta on tullut koko perheen yhteinen kaveri, jolla sekä ratsastetaan että ajetaan.

Lisäksi Suomi on edelläkävijä luontoon kytkeytyvissä hoivapalveluissa, esimerkiksi hevosen käytössä kuntouttavassa, sosiaalipedagogisessa työssä.

Tämä toivottavasti auttaa rotua säilymään elinvoimaisena, vaikka astutusmäärät ovat tällä vuosikymmenellä painuneet huolestuttavan mataliksi.

Perusasiat hevosen ja ihmisen keskinäisestä kumppanuudesta tulevat uudestaan arvoon, Laine huomioi.

”Kun elämä oli aiemmin ankaraa ja arjen askareet veivät ajan, hevonen oli varmasti silloinkin paljon enemmän kuin vain vetojuhta. Se oli työkaveri ja luotettu ystävä”, hän miettii.

Omistajien puuttuvat hevosmiestaidot ovat ongelma. Ei ole eläinsuojelullisesti riiittävää, jos iso eläin saa vain kevyttä liikuntaa parina päivänä viikossa.

”Rotumme on oikeasti hieno. Miten saada nykyharrastajat ymmärtämään, että hevosen kanssa tarvitaan työtä”, Sihvo kysyy.

Laine puhuu samasta asiasta.

”Hevoset ovat edelleen yhtä hyviä, jos niillä pitäisi mennä rankametsään. Harva kuitenkaan saa hevosensa työvaljaisiin puhumattakaan, että osaisi tehdä sen kanssa töitä.”

Vanhoja kuvia on koottu MT:n arkistosta lehden ensimmäisen kuvaajan Erkki Voutilaisen kuvista sekä Suomen hevosurheilumuseolta, josta museomestari Juha Erola on ne valinnut talvi- ja jatkosotaa edeltävistä kuvista.

Lue lisää suomenhevosesta:

Koko artikkeli suomenhevosen kehityksestä löytyy perjantain MT:n viikonvaihdesivulla

Hermione, pieni ja yhteistyöhaluinen suomenratsu

Tästä on vaikea parantaa nuorta suomenhevosta ravurina - Ellin Sisu

Suomenhevosmies Heikki Parviainen toimii suurella sydämellä

Juokse sinä humma -videolle taltioitiin kansallisrodun jalous

Olgan videoblogissa vieraillaan suomenhevosten kummajaisissa

Suomenhevosen jalostusohjesääntö kannustaa kasvatukseen