Hevosväkivallankumous nostaa vaikeat kysymykset esille – ”Alan pitäisi tarkastella uudelleen kaikkea hevosen käyttöä ja uudistaa vanhentuneita käytäntöjään”

Hevosväkivallankumous-kampanja pyrkii kuvaamaan väkivaltailmiötä sekä herättämään ratkaisukeskeistä keskustelua. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hevosväkivallankumous-kampanja syntyi halusta selvittää, miten hevosalan ammattilaiset ja harrastajat näkevät ja kokevat hevosiin kohdistuvan voimankäytön sekä suoranaisen väkivallan.

Elisa Sepon mukaan suurin osa hevosiin kohdistuvasta väkivallasta ei ole hätävarjelua, vaan arkista väkivaltaa: läpsimistä, pakottamista, repimistä ja potkimista.

”Myös henkinen väkivalta on iso osa monen hevosen elämää. Hevosen yrityksiä kommunikoida tunteitaan yritetään sammuttaa erilaisilla pakotteilla ja rankaisuilla, mikä johtaa näennäiseen turvallisuuteen ja luottamuksen tunteeseen”, Seppo sanoo.

Suomen Eläinsuojelu SEY:n markkinointivastaavana työskentelevä Seppo ja HR-konsultti Jasmin Niemelä perustivat vuonna 2019 hevosiin ja hevoseläimiin perustuvan hyväntekeväisyysjärjestö EEWA:n työskenneltyään Portugalin rescue-hevosten parissa.

Noin vuosi sitten syntyi ajatus kotimaisesta kampanjasta hevosten hyvinvoinnin kohentamiseksi.

Hevosväkivallankumous-kampanjan takana on ryhmä, joka koostuu hevosalan toimijoista, jotka halusivat tehdä jotain hevosiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Lisäksi kampanjassa on hevosalan asiantuntijoina mukana muun muassa eläintenkouluttajia, eläinlääkäreitä, viestinnän asiantuntijoita ja tutkijoita.

”Ongelma on kaikkialla sama: hevosen käyttöarvo ylittää sen itseisarvon ja hevosen näkökulma jää toistuvasti ihmisen toiveiden ja tarpeiden varjoon. Toisaalta ihmisillä ei tunnu aidosti olevan tietoa hevosten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista, mikä estää toimimasta paremmin”, sanoo Elisa Seppo.

Erityisen huolestuttavana Seppo pitää sitä, että hevosiin kohdistuvat pahoinpitelytapaukset eivät tavallisesti päädy viranomaisen tutkittavaksi ja harva saa pahoinpitelystä tuomion.

”Viranomaisten tilastoihin hevoskilpailuissa tapahtuvat väkivaltatapaukset päätyvät erittäin harvoin. On huolestuttavaa, että kynnys eläinsuojeluilmoituksen tai poliisille tutkintapyynnön tekemiseen tuntuu edelleen olevan todella korkea.”

Hevosväkivallankumous-kampanja pyrkii kuvaamaan väkivaltailmiötä sekä herättämään ratkaisukeskeistä keskustelua.

Ennen kampanjan käynnistämistä Seppo ja Niemelä tekivät kyselyn hevosalan ammattilaisille ja harrastajille siitä, miten hevosiin kohdistuva voimankäyttö ja väkivalta nähdään. Kyselyyn tuli viiden päivän aikana 1 318 vastausta alan ammattilaisilta ja harrastajilta.

Kyselyn tulos oli, että väkivalta on yleistä ja johtuu usein tiedon ja osaamisen puutteista. Kampanjassa on luotu määritelmä eettiselle hevostoiminnalle. Eettistä toimintaa määritetään hevosen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen, hevosen elinympäristön ja sen terveyden osatekijöillä.

Hevosväkivallankumouksen käynnistäjät toteavat, että koko hevosalan etu toteutuu, jos keskustelua hevosen hyvinvoinnista käydään ratkaisukeskeisesti ja aiempaa tehokkaammin ongelmakohtiin tarttuen.

”Koko hevosalan tulisi tarkastella uudelleen kaikkea hevosen käyttöä ja uudistaa vanhentuneita käytäntöjään. Hevosen itseisarvon ja oikeuden hyvään, lajityypilliseen elämään tulee aina olla kaikessa toiminnassa etusijalla”, Seppo sanoo.

Hevosalan järjestöt ovat hänen mukaansa ennen kaikkea hevosurheilualan etujärjestöjä, joille esiin nousevat hyvinvointiongelmat voivat aiheuttaa myös suuren mainehaitan.

”Tästä syystä hevosjärjestöjen ykkösprioriteettina ei todennäköisesti koskaan tule olemaan hyvinvointikysymykset, vaikka ne ovatkin viime aikoina paineen alla ottaneet niihin kantaa. Pidän tärkeänä sitä, että keskustelu hevosen hyvinvoinnista ei jää yksinomaan Hippoksen ja SRL:n kannettavaksi.”

Uutista on täsmennetty 31.5.: kampanja sai alkunsa noin vuosi sitten. Tekstiin on myös lisätty tietoja kampanjaryhmän taustoista.