Poniraviurheilu toimi Vilma Villille oivana ponnahduslautana raviammattilaisuuteen

Ravihevosten parissa työskentelely on ollut Vilmalle jo yläasteikäisestä tavoitteena. Muutaman työvuoden jälkeen Vilma on tyytyväinen uravalintaansa. Kuvassa Vilman kanssa Roni Paldanin valmentama Yankee Blue. Kuva: Jari Lauri

Virolahdelta kotoisin olevalle Vilma Villille ammatinvalinta oli selviö peruskoulun päättyessä. Koulutuspaikkoja valitessaan Vilma rasti hevosalan oppilaitoksista Kaustisen, Ypäjän ja kotia lähellä olevan Harjun oppimiskeskuksen vaihtoehdoiksi. Hevosista tulisi hänelle ammatti, muusta ei ollut puhetta.

”Ei minulla ollut muuta koulutusvaihtoehtoa mielessä kuin hevoset ja raviurheilu.”

Hevosinnostuksen alkuaikoina Vilma suuntasi monen samanikäisen hevosista kiinnostuneen ala-asteikäisen tavoin ratsastustallille. Yläasteikäisenä raviurheilu alkoi kuitenkin vetää enemmän puoleensa.

”Ratsastuksessa en oikein edennyt mieleiselläni tavalla. Meillä oli kotona siihen aikaan Kapteeni Keskiyö -niminen shetlanninponi. Se oli ravisukuinen, ja debytoimme kumpikin ravilähdössä elokuussa 2016. Minä 14-vuotiaana ja Kapteeni Keskiyö 16-vuotiaana”, muistelee Vilma lämmöllä kuudenteen sijaan päättynyttä poniraviurheiludebyyttiänsä.

Poniravidebyytin jälkeen oli raviurheiluun siirtyminen Vilmalle selviö. Varsinaiseksi kilpaponiksi Vilmalle hankittiin kategoria B:hen kuuluva Gervalds Vitsippa. Kaksikko menestyi mukavasti ponilähdöissä, ja pääosa Vilman reilusta 60 ponistartista kertyikin vuonna 2006 syntyneellä Gervalds Vitsippalla.

”Poniraviurheilu tarjosi todella hyvän sisäänajoportin raviurheiluun. Vanhempani ovat olleet pitkään hevosihmisiä. Minä olen kuitenkin käytännössä ainoa raviurheilusta kiinnostunut. Poniraviurheilun kautta opin paljon kilpailurutiineista ja valmennuksesta.”

Koulutuspaikaksi valikoitui lopulta Ypäjän hevosopisto. Koulun ravipuolen opetus veti Vilmaa puoleensa, eivätkä ennakko-odotukset pettäneet nuorta opiskelijaa. Aika Ypäjällä sujui mallikkaasti ja mukaan tarttui paljon tärkeää oppia hevosten kanssa työskentelemisestä. Vilma nostaa kuitenkin opiskelusta esiin huomionarvoisen seikan, joka pätee luonnollisesti missä tahansa koulussa.

”Oppiminen ja koulussa viihtyminen on loppujen lopuksi itsestään kiinni. Minulla oli ja on yhä edelleen kova motivaatio oppia lisää hevosista ja hevosalasta. Ypäjä tarjosi todella hyvän oppimisalustan, pitää kuitenkin uskaltaa tarttua toimeen ja olla itse aktiivinen”, painottaa Vilma.

Vilma suoritti Ypäjällä aluksi hevosenhoitajan perustutkinnon. Sen jälkeen oli vuorossa ravivalmentajan ammattitutkinnon suorittaminen samaisessa oppilaitoksessa. Aloittaessaan toissa vuonna suorittamaan ammattitutkintoa työskenteli Vilma samanaikaisesti Aripekka Pakkasen palveluksessa hevosenhoitajana. Viime syksystä lähtien Vilman työpaikkana on ollut Roni Paldanin Söderbyn tilalla sijaitseva Ruotsin filiaali. Ajankohta Ruotsiin muutolle oli vuosi sitten sopiva.

”Ponini kilpailu-ura oli katkolla, ja minulla ei ollut oikeastaan mitään mikä olisi pitänyt minua Suomessa. Ajattelin lähteä kokeilemaan Ruotsissa työskentelyä.”

Vilma on viihtynyt hyvin nuoremman polven valmentajiin lukeutuvan Roni Paldanin palveluksessa Arlandan lähistöllä sijaitsevalla Söderbyn tilalla. Suomalaiselle raviyleisölle tututuksi tulleella tilalla valmentaa tällä hetkellä Paldanin lisäksi hevosia alusta asti paikan päällä ollut Petri Salmela sekä kesän filiaalia pitävä Alessandro Gocciadoro.

”Tässä on oikein mukava suomalaisyhteisö. Saa tarvittaessa apua naapuritalleilta, ja voi viettää aikaa myös työajan ulkopuolella. Valmennuspaikat ovat myös todella laadukkaat. Arlandan läheisyys helpottaa luonnollisesti lomilla Suomessa käymistä.”

Vilma sai suoritettua Paldanilla työskennellessään ravivalmentajan ammattitutkinnon. Nuorella hevosalan ammattilaisella on selkeä tavoite uralleen, johon ravivalmentajan ammattitutkinnon suorittaminen viittaa hyvin suoraan. Jossakin vaiheessa elämää ja työuraa Vilma haluaa toimia omana valmentajana. Asialla ei ole kuitenkaan kiire, ja Vilma tiedostaa ravivalmentajan uran vaatimukset.

”Oli sopiva sauma käydä Ypäjällä hevosenvalmentajan ammattitutkinto alta pois. Minulla ei ole lainkaan kiire oman tallin pyörittämiseen. Ennen oman tallin perustamista, on hankittava mahdollisimman paljon työkokemusta.”

Siitä missä Vilma aikoo omaa talliaan pyörittää, ei ole vielä tietystikään varmuutta. Ruotsalainen raviurheilu on tehnyt hyvän vaikutuksen, ja länsinaapurista ei ole sen suurempi kiire pois.

”Kävin jo kouluaikana Timo Nurmoksen luona harjoittelussa. Silloin tuli jo sellainen olo, että Ruotsissa raviurheilun asiat ovat melko hyvin hoidettu.”

Vaikka Vilma viihtyy Ruotsissa, on tarkoitus jossakin vaiheessa lähteä töihin vielä kauemmaksi Suomesta. Ranska tai Pohjois-Amerikka kiinnostavat ammatillisessa mielessä.

”Se on pitkän tähtäimen suunnitelma. Ruotsi on hyvä ponnahduslauta ulkomailla työskentelyyn. Täällä vietetyn vuoden aikana olen oppinut puhumaan paljon parempaa englantia ja ruotsin kielikin sujuu paremmin. Hyviä työsuhde-etuja oppia paremmin vieraita kieliä ja nähdä uusia paikkoja.”

Paldanin Ruotsin yksikössä on tällä hetkellä 17 hevosta. Suuri osa hevosista on kolmevuotiaita tai nuorempia. Yksi mielenkiintoisista hevosista on kolmevuotias Joanna Sisu. Kolme kertaa kilpaillut ja kerran voittanut tamma on Vilman hoitohevonen. 16-ennätyksisen tamman omistajajoukkoon kuuluu muun muassa Makethemarkin hoitaja Anne Raatikainen.

”Starttihevosia meillä ei tosiaan ole tällä hetkellä kovinkaan monta. Kolmevuotiaat ovat aloittaneet ihan mukavasti. Vauhdit ovat tietysti melko kovia alkukesästä. Syksylläkin on hyvin rahaa tarjolla varsoille.”

Roni Paldan on osan ajan Suomessa. Näin Vilmalle lankeaakin säännöllisin väliajoin suurempi vastuu Ruotsin hevosista.

”Roni on kuitenkin aika paljon täällä. Filiaalista vastaaminen säännöllisin väliajoin kasvattaa luonnollisesti minua ihmisenä ja ammatillisesti. Kyllä tämän vuoden aikana olen huomannut viimeistään olevani omalla alalla. Päivääkään en vaihtaisi pois hevosenhoitajan työstä.”

Yhden startin hevosilla ajaneella Vilmalla ei vielä ole omaa hevosta. Polte omaan hevoseen on kuitenkin kova.

”Vaikka hoitohevostenkin kanssa riittää tekemistä, on oma ravuri on ilman muuta hakusessa. Odotellaan kaikessa rauhassa sopivan hevosen löytymistä.”