Parasta paikan päällä: Esko Leinonen suuntaa 55. Kuninkuusraveihinsa – yhteensä käytyjä raveja on jo yli 5000

”Varmaankin olen kovimpia raveissa kävijöitä siitä ryhmästä, jolla ei ole ammatillista syytä olla paikalla”, Esko Leinonen arvioi. Kuva: Ville Toivonen

Ruokaviraston yksikönjohtaja Esko Leinonen voi olla aikamme kovin ravifani. Myös kansainväliset ravit kiinnostavat. Elitloppet tuli kevään päätteeksi käytyä ties kuinka monetta kertaa, mutta erityisen lähellä sydäntä ovat kotimaiset ravit ja niistä vielä etenkin Kuninkuusravit.

Vuodesta 1968 Forssasta alkaneeseen putkeen on tullut tyttären syntymän ja muun perhesyyn takia kaksi katkoa. Isänsä Väinö Leinonen seurasi Kuninkuusraveja paikan päällä 49 vuotta katkeamattomana sarjana.

”Isän peruja tämä harrastus on ja lähti ihan nassikasta”, Esko Leinonen kertoo.

”Jotenkin se oli heti menoa. Kaikki raveihin liittyvä sosiaalisuus, kaskut ja tarinat, ihmiset ja hevoset sekä hevosten suvut, ne jäivät mieleen ja lumosivat heti alkutahdeista alkaen. Kuninkuusraveista se lähti ja se on edelleen se iso juttu. Pari katkosta siellä tosiaan 1997 ja 2000 on, mutta esimerkiksi korona ei sarjaa enää katkaissut.”

Leinosilla on omakohtaisiakin kokemuksia kilpailemisesta kuninkuusraveissa.

”1970-luvulla isän omistama ja serkkuni Maija Leinosen valmentama Nätti voitti yhden osamatkan kuningatarkisassa, mutta Tarja-Tuulikki vei seppeleen lopulta. Nätti laukkasi toisessa osalähdössä ja menetti pelin.”

”Olin osakkaana myös talvella kuolleessa Ciiran Tähdessä, joka 2022 Forssassa oli suosikkeja. Se oli koko kauden tammojen parhaimmistoa, mutta juuri Pilvenmäellä kuninkuusraviviikonloppuna siinä oli jotain häikkää. Neljäs on hyvä sijoitus kokonaiskisassa, mutta tammalla olisi ollut eväitä silloin parempaankin. Kyllä se oli pettymys, rehellisesti sanoen.”

”Syksyllä se taas muun muassa voitti Suven Sametinkin ja alkukaudella tamma oli melkein ollut varmin suorittaja. Tamman kuolema oli iso menetys.”

Toivo menestyksestä kruunajaisissa elää edelleen.

”Tatuarin kimpassa ollaan mukana, ja siinä on sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat tuoda jonain vuonna paikan ja onnistumisiakin kunkkareissa. Toivotaan ainakin niin.”

Ciiran Tähti on ollut Esko Leinosen kimppahevosista menestyneimpiä. Kuva Forssan vuoden 2022 Kuninkuusraveista, joissa Ciiran Tähti oli kuningatarkisan neljäs. Vuotta aiemmin Seinäjoella se oli kokonaiskisan toinen. Kuva: Elina Paavola

Esko Leinosella on selkeät mielipiteet niin Kuninkuusraveista kuin raviurheilijoista yleisemmin.

”Joensuun 1984 Pentti Savolaisen suoritusta on vaikea, ellei mahdoton, ylittää. Molemmat seppeleet omilla kasvateilla ja valmennettavilla sekä ohjastettavilla kaikkien osamatkojen voittojen jälkeen on uskomaton suoritus, joka tuskin toistuu.”

”Joku sama ohjastaja periaatteessa voisi ehkä viedä molemmat seppeleet, mutta että sama ihminen marssii kuningatar Vekkuliina ja kuningas Vekseli eri puolillaan tehtyään käytännössä kaiken itse: sitä on vaikea uskoa näin jälkeenpäin. Toki aika oli eri ja hyvä periyttäjätamma tallissa auttoi asiaa, mutta silti tuossa oli jotain taianomaista. Vekselin suvereenius ja raju voima yksilönä jäivät myös mieleen jokseenkin ylittämättöminä.”

Nykyraviurheilijoista kaksi nousee ylitse muiden.

”Pekka Korpi on huiman taitava toimija, joka on ollut mukana aina, kun olen raveja seurannut. Hänen uransa sekä osaamisensa hakevat vertaistaan.”

”Santtu Raitalaa olen samoin fanittanut hyvin aikaisesta vaiheesta, kun voittoja ei tullut vielä kovin montaa vuodessa. Santun tyyli oli hyvä alusta saakka, ja sellaisena se on säilynyt, ajotapoja ja käytöstä myöten.”

Maa- ja metsätieteen maisteri Esko Leinonen, 62, on kotoisin Järvenpäästä. Nykyään hän asustaa Kirkkonummella. Leinonen saattaa tosiaan olla modernin ajan kovimpia ravikuluttajia. Kirjanpitonsa mukaan Leinonen on ollut raveissa paikan päällä yli 5000 kertaa.

”Etelä-Suomen ravit ovat tulleet kierrettyä aika ahkerasti. Nykyään ravien kiertäminen on suurkilpailupainotteista, eli lauantai on yleisin ravipäiväni. Lauantairavien seuraaminen paikan päällä ulottuu ihan koko maahan.”

”Eihän raveissa paikan päällä ole porukkaa kuten ennen. Tästä on tullut televisiolaji. Kuitenkin tuttuja melkein aina on, eikä ravien tunnelmaa radalla voi minulle korvata. Sosiaalinen puoli on edelleen paljon esimerkiksi totopelaamista tärkeämpää.”

”Varmaankin olen kovimpia raveissa kävijöitä siitä ryhmästä, jolla ei ole ammatillista syytä olla paikalla. Toki oma ammatillinen taustani on jollain tavalla lähellä. Eri viroissani hevosten asioita on pohdittu monilta kanteilta.”

”Elämässä on ollut erilaisia vaiheita, mutta ravit ovat olleet se isoin vapaa-ajan juttu koko elämän ajan kuitenkin. Liikunta eri muodoissaan ja elokuvat ovat myös aina kiinnostaneet, mutta eivät yhtä paljon kuin hevoset.

Esko Leinonen seuraa raveja tarkalla silmällä. Leinonen on myös arkistoinut käsiohjelmat kaikista käymistään raveista. Kuva: Ville Toivonen

Esko Leinonen on innostunut myös hevosenomistamisesta. Osuudet ovat olleet ja ovat pieniä. Muun muassa Mascate Matchissa ja sen varsoissakin, joista ensimmäinen on nyt kaksivuotias, ollaan edelleen mukana.

Kaikkiaan osuuksia on juuri nyt 13 ravurista. Elitloppetissa nähtiin melkoista draamaa Team Vermon Bolt Kronoksen päästyä irti Harper Hanoverissa ilman omaa syytään kolarin seurauksena.

”Raviliigoista se lähti. Ostin aika monesta raviliigavarsasta osuuksia. Tämä pienomistaminen sopii minulle. Siinäkin on se sosiaalinen puoli ja sitten pääsee osalliseksi useampaan. Ryhmässä toimiminen on aina myös mielenkiintoista.”

”Mascate Matchin vaiheet ovat olleet uskomattomia. Samoin tuntuu hienolta olla Pekka Korven valmennettavien hevosenomistajana vaikkakin pienillä osuuksilla edellä mainituista syistä.”

Juttu on julkaistu alun perin MT Hevosten Kunkkarikatalooki-liitteessä.