Kommentti: Mitä Hippoksessa tapahtuu? Henkilöstövähennysten väläytetty mittakaava hämmentää

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestössä Suomen Hippoksessa käydään parhaillaan muutosneuvotteluita. Kuva: Ville Toivonen

MT Hevoset|Ravit

20.4.202308:00

Kommentti

Ville Toivonen

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestössä Suomen Hippoksessa on käynnissä muutosneuvottelut. Asiasta tiedotettiin vajaa kuukausi sitten ja ilmeisesti lopputulemasta kuullaan lähiaikoina, pitäähän Hippoksen hallitus kokouksensa torstaina.

Muutosneuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja ne koskevat Hippoksen kaikkia toimihenkilöitä. Asiasta tiedotettaessa muutosneuvotteluja perusteltiin muun muassa toimintaympäristön muutoksilla ja palveluiden digitalisoitumisella.

Toiminnan tehostaminen on ymmärrettävä tavoite. Hippoksen muutosneuvotteluiden suhteen ihmetystä kuitenkin herättää niiden mittakaava, sillä vähennystarpeen kerrotaan koskevan enintään yhdeksää henkilöä.

Jopa yhdeksän työntekijän vähennyksistä puhuminen on henkilöstömäärään nähden paljon. Hippoksen nettisivujen yhteystiedot-kohdassa on lueteltu 38 eri henkilöä, joista yksi on merkitty äitiyslomalaiseksi, yksi on kahdella eri osastolla ja yksi on merkitty osa-aikaiseksi. Suurin yksikkö on yhdentoista hengen kasvatus ja omistaminen -osasto, jonka kokoon vaikuttaa Hippoksen tehtävä myös ratsujen ja ponien rekisterinpitäjänä, vaikka ratsastuksen kilpailutoiminta ei sille kuulukaan.

Raviurheilu-osastolla on kahdeksan työntekijää, viestinnässä ja markkinoinnissa seitsemän, IT-osastolla kuusi, hallinnossa neljä ja talouspalveluissa kolme. Hippoksen viime vuoden keskimääräinen henkilömäärä oli 36 työntekijää, kun se vuonna 2021 oli 39.

Muutosneuvotteluiden perusteissa mainittu palveluiden digitalisoituminen on tosiaan muuttanut Hippoksen toimintoja paljon. Käsityö on monessa asiassa vähentynyt, ja varmasti työnkuvissa ja tehtävissä on päivittämisen varaa.

Se on kuitenkin aivan eri asia kuin edes puhua jopa joka neljännen työntekijän vähentämisestä, ja monessa asiassa vaatimukset ovat myös kasvaneet viime vuosina valtavasti. On myös makuasia, minkä verran Hippoksen perusteluissa mainitsema toimintaympäristö lopulta on muuttunut. Hippoksen saama valtionapu on viime vuoden tasolla ja järjestön talous on kaikkiaan hyvässä kunnossa.

Hippoksesta ei vielä kerrota viime vuoden lopullista tulosta, mutta kun talouspäällikkö marraskuussa esitteli viime vuoden tulosennustetta ja tämän vuoden budjettia valtuuskunnan kokouksessa, viime vuoden tuloksesta oli tulossa jonkin verran, mutta ei hälyttävästi, alijäämäinen. Tälle vuodelle oli laadittu nollatulosbudjetti, eikä mittavista sopeuttamistarpeista mainittu sanallakaan.

Hevosalan aktiivien suhtautumista Hippokseen voi kutsua eräänlaiseksi viha-rakkaussuhteeksi. Keskusjärjestön ja sen työntekijöiden arvosteleminen on raviurheilevassa Suomessa omanlaistaan kansanhuvia. Usein sävy on suurin piirtein, että Hippos on byrokraattinen harrastuksen vaikeuttaja ja sen työntekijät suojatyöläisiä, joista puolet voitaisiin vähentää, ilman että sitä edes huomaisi.

Samaan aikaan Hippoksen ja hipposlaisten kuitenkin odotetaan osaavan, ratkaisevan ja kertovan kaikki raviurheiluun ja hevoskasvatukseen liittyvät asiat. Kuuluu asia oikeastaan kenelle tahansa, yhteyttä otetaan herkästi juuri Hippokseen ja edellytetään sieltä löytyvän tietoa, aikaa ja osaamista juuri kyseisen asian hoitamiseen. Ja usein löytyykin.

Hippoksen muutosneuvottelujen takana on uusi puheenjohtaja Antti Lehtisalo, jonka alkuperäinen ajatus oli eri tietojen mukaan jopa suuremmankin työntekijämäärän vähentäminen. Vaikka vähennystarve asettui maksimissaan yhdeksään, puheenjohtajan linjanvedot ovat herättäneet perusteltua ihmetystä.

Olen vuosien varrella arvostellut Hippoksen päättäjiä ja työntekijöitä julkisesti ja yksityisesti, välillä enemmän ja välillä vähemmän aiheesta. Hippoksen työntekijät eivät ole sen täydellisempiä kuin me muut, mutta kaikkiaan Hippoksen toimisto on pätevien ammattilaisten asiantuntijaorganisaatio.

Toivottavasti lasta ei heitetä pesuveden mukana vain sen takia, että toisten hommat voivat tuntua helpoilta.