
”Ei tässä työssä voi laskea työtunteja” ‒ Gisela Koivu palasi vuosikymmenen tauon jälkeen hevosenhoitajaksi
Gisela viihtyy Harri Koivusen tallilla, jossa hyvästä työilmapiiristä kertoo henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus.Raviurheilu on siitä hieno laji, ettei pidempi tauko ammattimaisesta toiminnasta ole este aloittaa lajin parissa uudestaan täysipäiväisesti.
”Toki olen harrastanut hevosia koko ajan. Eihän minun kaltaiseni hevosihminen osaa olla ilman hevosia”, naurahtaa vuosi sitten hevosenhoitajaksi palannut Gisela Koivu.
Lokakuussa 47 vuotta täyttävä Gisela tuli peruskouluikäisenä raviurheilun lajiin vanhan kansan mallin mukaan. Turun seudulta kotoisin olevan Giselan kotona ei ollut hevosia. Hevosista kiinnostunut Gisela hakeutui naapurissa hevosia valmentaneen Jaakko Jylhän tallille.
”Aloitin karsinansiivouksella edeten hevosten harjaamiseen ja taluttamiseen. Eihän se taida nykyään mennä tuossa järjestyksessä”, hymähtää Gisela yli 30 vuoden takaisille ajoille.
Jylhän muutettua Pohjanmaalle hakeutui Gisela Nina Sankarin tallille. Muun muassa Ducatan valmentajana tutuksi tullut Sankari oli Giselan asemapaikkana peräti 13 vuotta.
”Aloin käymään Ninalla jo peruskouluikäisenä. Viihdyin hänen luonaan todella hyvin. Eihän sitä tietysti olisi muuten ollut niin pitkään siellä.”
Sankarilla lopetettuaan Gisela ja hänen silloinen puolisonsa Janne Ulmas tekivät lyhyen työreissun Ranskaan. Keskisessä Euroopassa työskentely ei ollut kuitenkaan pariskuntaa varten, ja he palasivat Turun seudulle. He aloittivat oman tallin pidon, ja hevoset menestyivät mainiosti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Jeune K.A. voitti muun muassa kolmevuotiaiden tammojen Kasvattajakruunu-finaalin ja sijoittui ikäluokkansa derby-finaalissa kuudenneksi.
Oman tallin pito on kuitenkin sitovaa toimintaa. Parin saatua perheenlisäystä päätti Gisela hiljalleen siirtyä muihin töihin. ”Pojan aloitettua koulunkäynnin tunsin ettei aika ja energia riitä hevoshommien tekemiseen työkseen.”
Vaikka kymmenen vuotta kuluikin hevosalan ulkopuolisissa töissä, pysyivät hevoset ja raviurheilu mukana elämän eri käänteissä. Gisela valmensi harrastuspohjalta hevosia, ja teki viikonlopputöitä Harri Koivusen tallilla. Reilu vuosi sitten Gisela päätti palata vielä kerran täysipäiväisesti hevosenhoitajaksi.
”Harrilta lopetti kaksi pitkäaikaista työntekijää. He kysyivät halukkuuttani aloittaa uudestaan hevosenhoitajana. Mietin jonkin aikaa, ja ajattelin vielä kerran työskennellä hevosten kanssa täysipäiväisesti.”
Hevosenhoitajaksi palaamista helpotti myös jälkikasvun muuttaminen omilleen. ”Nyt 19-vuotias poika muutti tyttöystävänsä kanssa saman katon alle. Hän ei kaipaa enää äidin huolenpitoa. Voin keskittyä työntekoon hevosten kanssa”, naurahtaa Gisela.
Gisela arvostaa Harri Koivusta korkealle työnantajana. Työntekijöiden vaihtuvuus on todella pientä turkulaisvalmentajan luona.
”Eikös se olekin merkki hyvästä työilmapiiristä. En olisi varmaankaan näin pitkän tauon jälkeen aloittanut hevosenhoitajana muulla valmentajalla kuin Harrilla. Asiat ovat järjestyksessä, ja kyllähän tuloksista radallakin näkee toiminnan olevan oikeilla raiteilla joka osa-aluuella.”
Harri Koivunen pyörittää lähemmäs 50 valmennettavan tallinsa toimintaa Turun Metsämäen raviradalla. Valmennusolosuhteet saavat kiitosta pitkän linjan raviammattilaiselta. ”Valmennuspaikkoihin on satsattu vuosien saatossa todella paljon. Niiden hoito ja ylläpito on myös ensiluokkaista. Sääolosuhteista riippumatta pääsemme valmentamaan hevosia.”
Gisela Koivun hoitama Crepe Match voitti karsintalähtönsä Kriteriumiin Olli Koivusen ohjastamana. Kuva: Suomen Hippos/Juho HämäläinenHarri Koivusen valmennustalli on noussut oivaan iskuun syyskuun koittaessa. Viimeisen parin viikon aikana tallin hevoset ovat voittaneet lähtöjä lähes liukuhihnalta. Yksi viimeisimmistä voitoista tuli tiistai-iltana ravatuista Kriterium-karsinnoista. Olli Koivusen ohjastama Crepe Match kiri lopussa ohi suosikki Ava di Alessian. Gisela oli yllättynyt uran neljännen voittonsa ottaneen passinsa voitosta.
”Ajattelin etukäteen Ava di Alessian olevan liian kova vastus meille. Finaalipaikka oli mielestäni mahdollisuuksien rajoissa. Olihan se hienoa katsella loppusuoraa oriin kiriessä selvään voittoon.”
Vasta kuusi kertaa urallaan kilpaillut Crepe Match kiihdyttää viikon kuluttua ravattavaan finaaliin lähtönumerolla neljä. Gisela suhtautuu vuosien tuomalla rutiinilla finaaliodotuksiin.
”Kyseessä on ensimmäinen Kriterium-finaali hoitohevosen kanssa. Toki olimme Jeune K.A.:lla monissa finaaleissa, muttei kuitenkaan Kriteriumissa. Teivon kisa on kuitenkin kolmevuotiaiden kauden pääkisa Suomessa. Crepe Match on vielä vähän vihreä näihin lähtöihin. Sijoitus puolen välin paikkeilla tuntuu realistiselle, vaikka kyseessä on tosi lahjakas hevonen.”
Ennen Kriterium-finaalia Gisela pääsi aistimaan suurkilpailutunnelmaa lauantaina Lappeenrannassa. Jere Hurmeen tällä kertaa ohjastama Giselan passi Anna K. Garden sijoittui seitsemänneksi finaalissa. Kokenut hevosenhoitaja myöntää ikäluokkafinaaleissa mukana olon tuovan lisämotivaatiota päivittäiseen tekemiseen.
”Suuripalkintoisimmissa kisoissa on kuitenkin oma erityinen tunnelmansa. Onhan se tietynlainen palkinto kaikesta tehdystä työstä. Lappeenrannan finaalista teki vielä erityisemmän, että työkaverini Jere Hurme sai hienon mahdollisuuden Harrilta ajaa finaalissa.”
Samaan hengenvetoon Gisela kuitenkin korostaa hevosen olevan kuitenkin seikka, minkä takia jaksaa tehdä hevosenhoitajan työtä.
”Ei tässä työssä voi laskea työtunteja. Ei hienot palkinnot auta jaksamaan pitkän päälle. Pitää olla aidosti innostunut hevosista ja niiden hyvinvoinnista.”
Tulevaisuutta Gisela ei ole sen suuremmin miettinyt. Työt hevosenhoitajana jatkuvat terveyden ja oman jaksamisen puitteissa.
”Hyvässä työporukassa tuntee itsensä paljon ikäistään nuoremmaksi. Vaikka jossakin vaiheessa lopetankin hevosenhoitajan työn, tulevat hevoset ja raviurheilu olemaan harrastuksen muodossa tulevaisuudessakin mukana.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







