Antti Teivaista juhlittiin raviurheilijan kultaisen ansiomerkin saajana – lue pitkästä jutusta summausta ohjastajamaestron yhä jatkuvasta urasta

Antti Teivaisella riittää voiton nälkää, sillä monesta hyvästä yrityksestä huolimatta saavuttamatta ovat ravikuninkuus ja lämminveristen Derbyn voitto. ”Toivon mukaan vielä sellaisen hevosen saisi, jolla irtoaisi täysosuma." Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Lauantain Ravigaalaan kuului palkitseminen, jossa ei kuitenkaan vielä luovutettu itse palkintoa.

Antti Teivainen palkittiin yhdentenätoista raviammattilaisena raviurheilijan kultaisella ansiomerkillä, joka on ylin lajissa myönnettävä tunnustus.

Ohjastajamestari ei kuitenkaan päässyt paikalle Ravigaalaan viime hetken esteen vuoksi. Näin palkinto luovutetaan hänelle Ravigaalan juontajan Lauri Hyvösen sanoin "mahdollisimman pian ravien yhteydessä".

Gaalan palkintokorokkeella häntä juhlistivat aiemmista saman ansiomerkin saajista Pekka Korpi, Markku Nieminen, Tapio Perttunen ja Seppo Suuronen.

Salin juhlaväki osoitti Teivaiselle suosiotaan seisten.

Oulun Heinäpäästä lähtenyt, nykyisin Nurmijärvellä asuva 62-vuotias Teivainen on eniten ravivoittoja kotimaassa ajanut mies: takanaan hänellä on yli 60 828 starttia ja voittoja niistä on kertynyt 8 239. Enemmän voittoja on suomalaisohjastajista vain Jorma Kontiolla, mutta niistä suuri osa on ajettu Ruotsissa.

Yli 200 voiton kausia Teivaiselle kertyi vuodesta 1986 alkaen 25 kautta perälkkäin ja pienen aallonpohjan jälkeen uudelleen vuonna 2012 eli yhteensä 26 kertaa. Yhtä moneen yli 200 voiton kauteen on pystynyt vain ystävä ja kilpakumppani Ari Moilanen.

Teivainen on myös Kontion, Santtu Raitalan, Mika Forssin ja Moilasen kanssa ainoa ohjastaja, joka on samalla kaudella yltänyt yli 300 voittoon.

Meriitteihin kuuluu myös se, että hän on lainaohjastajista voittanut eniten ravikuninkaallisia seppeleitä. Teivainen on ollut ravikuningattaren ohjastaja kolmella eri tammalla yhteensä seitsemän kertaa.

Lisäksi Teivainen on ohjastanut Smooth Blendillä maailmanennätyksen 10,9a St Michelissä vuonna 1993.

Raviurheilun korkein ansiomerkki on myönnetty aiemmin kymmenelle henkilölle. Viime vuonna sen saivat Harri Koivunen ja Tapio Perttunen. Aiemmin se on myönnetty Martti Keskiselle, Jorma Kontiolle, Pekka Korvelle, Tuomo Mäkelälle, Markku Niemiselle, Timo Nurmokselle, Pentti Savolaiselle ja Seppo Suuroselle.

Antti Teivainen on lainaohjastajista päässyt kuninkuusravien seppelöintiin useammin kuin kukaan muu eli seitsemän kertaa. Kahtena viime kesänä hänet on nähty mittelössä Tähtituulan ohjastajana. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Antti Teivaisen ura on kestänyt jo yli 40 vuotta. Varsinkin vuosi 2020 jäi mieleen monin tavoin: Lokakuussa hän ohjasti ensimmäisenä kotimaan radoilla 8 000:nnen voiton. Maaliskuussa hän ohitti itse 60:n paalun samoihin aikoihin, kun ärhäkkä kurkkusyöpä antoi periksi kovan hoitokuurin jälkeen.

Antti syntyi Sirkka-Liisa ja Teuvo Teivaisen kuopuksena Oulun Heinäpäässä maaliskuussa 1960.

"En ollut varmaan kuin seitsemän tai kahdeksan vanha, kun sain ajaa. Toki joku oli vieressä opastamassa", ainoana veljessarjasta hevosiin kiintynyt mies kertoo.

Kuva Hacksellien perheen orlovilaisesta Hegemonista teini-ikäisen hoitajansa kanssa koristaa ohjastajan ja valmentajan kodin seinää Nurmijärvellä.

Jo 12–13 -vuotiaana hän ajoi säännöllisesti Äimäraution talleilla koulun jälkeen hevosia ja suoritti korttikurssin heti, kun se oli mahdollista vuonna 1976. Ajoluvan numero on 6 814.

Ensimmäinen voitto irtosi jo toiseen elämän starttiin Goncharilla vuonna 1977. 18-vuotiaana Teivainen siirtyi Forssaan lapsuusajan ystävien eli Korven veljesten perässä. Hän työskenteli ensin Pekka ja Heikki Korvella sekä myös Jan-Erik Nygårdilla.

Ajotehtäviä kertyi parikymppiselle Teivaiselle yhä enemmän. Vuonna 1985 tuhannen startin raja ylittyi ensi kertaa ja on sen jälkeen säilynyt lukuun ottamatta syöpävuotta 2019.

Kotimaan parrasvaloihin Teivainen huristeli Valomerkin rattailla Lahden kuninkuuskilvassa 1987. Samana syksynä hänen ohjastamansa T.V. Nicol ylsi Derbyn kakkoseksi.

Seuraava kausi vahvisti, että Teivainen pärjää molemmilla roduilla. Midnight Rocky voitti Kriteriumin ja Lehtisen perheen suojatilla hän pääsi kilpailemaan myös Ruotsiin. Myös Derbyssä hän oli Hot Linella – jälleen – kakkonen.

Alkuvuodesta 1989 tuli ensimmäinen monista kunniakirjoista, kun voittoja kirjattiin tuhat.

Vuosina 1987–90 Teivainen kirjoitti Valomerkin kanssa historiaa, johon oli aiemmin yltänyt vain Frans Vanhatalon Tomu 1930-luvun alussa. Simo Reunasen valmentama tamma otti ravikuningattaren seppeleen neljä kertaa peräkkäin.

Kesä 1990 jäi Teivaisen mieleen myös Suur-Hollolan ensimmäisestä voitosta. Sen juoksi Tapio Järvensivun Speedy Butch, ja jatkoa seurasi vuotta myöhemmin. Ori on ainoana lämminverisistä voittanut kisan kolme kertaa peräkkäin. Ensimmäisen voiton niistä narutteli 1989 Ari Moilanen, kaksi muuta Teivainen.

Menestys jatkui. Kansainvälisen Finlandia-ajon 1992 vei ensimmäisenä Suomessa syntyneenä Esa Arosen valmentama Otto-Mani. St Michelissä Teivainen puolestaan kaasutteli paalulle ykkösenä Einari Vidgrenin tallin To The Gatella. Kaksikko kisasi myös menestyksellä ulkomailla.

Alkuvuodesta 1993 rikkoutui voitossa toinen tonni.

Kesällä Teivainen nähtiin St Michelissä seremonioissa toisena vuonna peräkkäin. Pekka Mäkelän suojatti Smooth Blend oli nyt sankari ja sen ennätys 10,9a silloinen tuhannen metrin ratojen maailmanennätys.

Teivo on ollut useimmin näyttämönä täysien tonnien ylityksistä ja Antilla on vankka kannattajien joukko. 8 000:tta voittoa tuli palkitsemaan Teivaista jo yli 30 vuoden fanittaneen turkulaisperheen Marja Nurmi ja tietenkin aidoin värein puettu Antti-nukke. Kuva: Elina Paavola

Kahtena seuraavana suvena Teivainen ohjasti jälleen ravikuningatarta, Luisteria. Tapani Latvalan kasvatista asti luotsaama tamma vei seppeleen sekä Oulussa että Tampereella.

Elokuussa 1996 kasaan tuli 3 000 voittoa.

1990-luvun loppupuoli oli tasaisen kilpailemisen aikaa ja Teivainen myös valmensi hevosia Vermossa, jonne hän oli siirtynyt Forssasta vuonna 1988.

Vuosituhannen vaihduttua Teivainen kuitenkin luopui oman tallin pidosta ja keskittyi ohjastamiseen. Alkuvuodesta ylitettiin voitoissa jo neljäs tuhat.

Vuosi 2000 olikin Teivaisen työteliään uran hurjin: startteja kertyi 2 163. Se tekee kuusi lähtöä vuoden jokaista ravipäivää kohden. Mittariin kertyi 130 000–140 000 kilometriä vuodessa.

Yli kahden tuhannen startin kuskeja kotimaassa ovat historian saatossa olleet lisäksi vain Ari Moilanen vuosina 1997 ja 1999 sekä Jorma Kontio jo vuonna 1989.

Vertailuksi kelpaa se, että vuonna 2021 huikeat yli 350 ohjastanut Santtu Raitala ostui ohjastustehtäviin vuoden kuluessa yhteensä 1 930 kertaa.

Suomenhevosten ikäluokkakisojen harvinaisen tuplapotin Antti Teivainen lunasti 2001. Totemi Rok vei Pertti Rantalan valmentamana suomenhevosten Derbyn ja Aarto Johanssonin Vinkein oli ykkönen Kriteriumissa.

Teivaisen työnteon tasatahdista kertoo, että taas meni vajaat neljä vuotta tuhannen voiton keräämiseen. Viides tonninen irtosi maaliskuussa 2004 ja nytkin elettiin kesäolympialaisten vuotta.

Heinäkuussa 2006 Antti Teivainen sai elämänsä kyytiä, kun hän lainaohjasti norjalaisen Norvelous Hanoverin St Michelin voittoon ajalla 10,0. Vuosi oli myös rahamielessä tuloksekkain: Antin ohjastettavat juoksivat omistajilleen yli 1,4 miljoonaa euroa.

Seuraava olympiadeja noudattava täysi tonni tuli täyteen alkuvuodesta 2008.

Forssan kuninkuusraveissa Teivainen pääsi jälleen kuningattaren tekijäksi Aarne Halla-Ahon Velin Vinken rattailla.

Vaikka ravikuninkuutta ei ole toistaiseksi tullut, kuninkuuskisojen yhteistilastossa Teivainen on lainaohjastajista menestynein seitsemällä seppeleellä. Ari Moilanen on Teivaisen tavoin ohjastanut kolmella eri hevosella voittoon mutta seppeleitä on yksi vähemmän.

Antti Teivainen on ohjastanut eniten voittoja kotimaan kamaralla. Hän saa raviurheilijan kultaisen ansiomerkin lähipäivinä työn parissa eli raveissa. Kuva: Jarno Mela

2007 Antti Teivainen osti tilan Nurmijärveltä ja aloitti uudelleen valmentamisen pienessä mitassa. 2010-luvun puoliväliin mennessä hän vähensi pikkuhiljaa ohjastustehtäviä niin, että on sen jälkeen ajanut "vain" noin tuhat lähtöä vuodessa.

”50–50” kuului vastaus, kun Teivaiselta kysyy, kumpi on rakkaampaa, ohjastaminen vai valmentaminen.

Itse varsasta opetettu, valmennettu ja omistettu Bosses Lily nosti esiin myös Teivaisen valmentajan taidon. Kalle Savon kasvatti voitti Kriteriumin vuonna 2012 ja teki pitkän, näyttävän uran oreja ja ruunia vastaan kotimaan radoilla.

Samana kesänä tuli jälleen Teivaisen yksi olympiadi täyteen eli 7 000:s voitto.

2013 irtosi kolmas Suur-Hollolan voitto Day Cruisen rattailla.

Vuonna 2014 Teivainen ohjasti jälleen ikäluokkavoittajaa, kun Taisto Bordin valmentama Säihkeen Säpinä vei suomenhevosten Kriteriumin. Oriilla lähdettiin jo seuraavana kesänä tosissaan ajamaan kylmäveristen Suur-Hollolan voittoa paalun suoman etumatkan turvin.

"Jokivarren Kunkku rutisti lopussa väkisin ohi. Täpärästi hävittiin", kilpailuhenkinen kuski yhä harmittelee.

”Myös lämminveristen Derbyn voitto on kiertänyt minua”, Teivainen toteaa. ”Vielä on nälkää. Toivon mukaan vielä sellaisen hevosen saisi, jolla irtoaisi täysosuma.”

Vuosikymmenen loppu oli Antti Teivaiselle pysähdysten aikaa. Aggressiivinen kurkkusyöpä hiljensi ensin työtahdin. Syövältä ainakin toistaiseksi puhtaat paperit saanut ohjastaja joutui alkukesällä 2020 saattelemaan hautaan rakkaan äitinsä.

Loppuvuosi osoitti, että hevosmiehen motivaatio ja kunto olivat taas entisellään. Kriterium-päivä tuotti lokakuussa Hymynkareen kärryillä historiallisen 8 000 voiton.

Puoliso Miia Salmisen kanssa omistettu ja itse valmennettu Core Catcher ylsi lisäksi Kriteriumin finaaliin. Ruuna paransi vielä loppukaudesta yltämällä Kymenlaaksoajon kakkoseksi.

Teivainen kertoo, että 1990-luvulla hän harkitsi muuttoa Ruotsiin. Tarjolla oli hyvät paikat niin Solvallassa kuin Jägerossa.

"Olin saanut kuitenkin jalansijaa kotimaassa ja ajettavia riitti. Elämä oli täälläkin hyvällä mallilla, kun tyttäret syntyivät ja noina aikoina heillä alkoi koulut", mies kertaa.

Päätös ei ole koskaan kaduttanut.

"Mutta kannustan nuoria että lähtisivät katsomaan. Aina sieltä oppii uutta."

Teivainen arvioi, että suomalainen raviurheilu on laadullisesti mitaten hienolla tasolla. Kasvatus on tuottanut ulkomailta tuotujen tammojen ansiosta huippuja. Lisäksi suomalainen valmennus ja hoito ovat alansa kansainvälistä huippua, mistä kertoo se, että suomalaisia löytyy niin valmentajina kuin hoitajina maailmanluokan tähtien takaa.

"Kehitystä pitääkin olla, ettei jäädä tänne omaan pikkukuplaan."

Sitä kehitystä voi saada aikaan kuuskymppinenkin. Nuoremmilla on saavutuksissa kirittävää.

Sen Teivainen osoitti myös viime vuonna: Vermon ajajachampion 2021 Teivainen pohtii: "Uudenvuoden tunnelma on sekä tosi iloinen että vähän vaisukin"

Uutisen historiakooste on ilmestynyt MT Ravinetin Vuosikuvastossa 2021.

Lue myös:

Heinäpäästä hevosurheilun historiaan – Antti Teivainen: ”Teoriapuolella mentiin rimaa hipoen läpi, sillä kirjallisessa kokeessa sai olla virheitä kuusi ja minä vastasin viiteen väärin”

TalkKari tutustui Antti Teivaisen harjoitusrataan: "Kyllä hevosen kuntoon saa, jos vaan reenarilla itellä on intoa"