
Samankaltaiset suomalais- ja saksalaistutkimukset hevosten suuvaurioista palkittiin – ”Uraauurtava avaus kiinnittää huomiota kuolainten käytön aiheuttamiin suuvaurioihin”
Kilpahevosten suuvauriot ja niiden vähentäminen ovat kiinnostaneet viime vuosina useita tutkijoita eri puolilla maailmaa.Islantilaisen Sigridur Björnsdóttirin tutkimusryhmän 2014 julkaistussa tutkimuksessa todettiin suuvaurioiden olevan yleisiä kilpailevilla islanninhevosilla. Suut tutkittiin vuonna 2012, minkä jälkeen eniten haavoja aiheuttanut kuolain kiellettiin. Suututkimusohjeet ja -lomakkeet uudistettiin kilpailuissa tehtäviä suututkimuksia varten. Tämä johti Björnsdóttirin neljä vuotta myöhemmin tehdyn tutkimuksen mukaan vakavien suuvaurioiden lähes totaaliseen häviämiseen askellajiratsastuskilpailuista.
Kati Tuomola oli vuonna 2009 islanninhevosten SM-kilpailuissa kilpailueläinlääkärinä ja kertoo saaneensa omaan suututkimukseensa kimmokkeen sieltä. Tuomolan usean vuoden väitöskirjatyö ravi- ja kenttähevosten suuvaurioista hyväksyttiin väitöskirjana vuosi sitten keväällä.
Nyt Juliana von Wendtin säätiö myönsi Tuomolan väitöstyölle opinnäytetyöpalkinnon.
Säätiön tiedotteessa palkitsemisen perusteena todetaan, että Tuomolan ansioitunut tutkimus on ollut uraauurtava avaus kiinnittää huomiota kuolainten käytön aiheuttamiin suuvaurioihin.
”Palkittu tutkimus lisäsi tietoisuutta kuolainten vaikutuksista ja hevosten hyvinvoinnista. Se antoi eväitä hevosharrastuksen kehittämiselle eläinystävällisempään suuntaan”, säätiön tiedotteessa sanotaan.
Kati Tuomola kertoo, että palkinto toki lämmittää mieltä, mutta yhtä hyvältä tuntuu se, että tietoisuus hevosten suuvaurioista on kasvanut.
”On hyvä, kun asia pysyy aika-ajoin esillä, niin ei pääse unohtumaan”, Tuomola toteaa.
Aivan äskettäin Tuomolalle selvisi, että Hannoverin eläinlääketieteellisessä yliopistossa on tehty melko samankaltainen väitöstutkimus hyvin pian hänen ensimmäisen julkaisunsa perään. Tutkija Martin Swoboda kävi läpi 748 kilparatsun suuvauriot rauhoitettujen hevosten hammastarkastuksen yhteydessä.
Vakavia akuutteja löydöksiä hänen tutkimuksessaan oli 35,8 prosentilla tutkituista hevosista. Kun mukaan lasketaan vanhat, jo osittain parantuneet vammat, oli löydösprosentti 47,1.
Swoboda loi väitöskirjatyössään hevosten suuvaurioille luokittelut niiden kirjaamista varten. Hänen työlleen myönnettiin Saksassa samankaltainen opinnäytetyöpalkinto kuin Tuomolan työlle.
Väitöskirjansa tiivistelmässä Martin Swoboda toteaa, että hevosurheilu joutuu toistuvasti julkisen kritiikin kohteeksi vaurioista, jotka liittyvät hevosten urheilukäyttöön. Kilpailujen suutarkastusten tulosten arviointi osoitti Swobodan mukaan näiden löydösten lisääntyneen. Hän toteaa väitöskirjassaan, että osana tätä työtä tulisi kehittää kilpailueläinlääkärille sopiva arviointilomakkeen prototyyppi.
”Lomakkeen pitäisi mahdollistaa löydösten objektiivinen, yhtenäinen ja täydellinen kirjaaminen ja arviointi ja siten myös hevosten arviointi tai luokittelu ja sen jälkeen suositus asiasta vastaavalle tuomarille lähtöluvan myöntämisestä tai epäämisestä.”
Suomessa Kati Tuomolan väitöskirjatyön jatkeena Anu Penttilä on tehnyt lisensiaatin työnsä suuvaurioista Hippoksen projektissa, jossa ravureiden suut tutkittiin startin jälkeen ja viikon päästä startista. Penttilän työ osoitti, että kaikki suuvauriot eivät ehdi parantua viikon aikana. Vielä yksi opinnäytetyö on tulossa Tuomolan työn jatkoksi. Siinä käytetään myös Mirjami Anttilan aiemmin kuolaintutkimustaan varten keräämää, yli 700 hevosen suututkimuksen aineistoa.
”Kun asiaa mietin, niin pitää todeta, että ei työni ole vielä valmis”, Tuomola sanoo verkkaiseen sävyyn.
Ruotsissa on julkaistu kaksi ravihevosten ohjaspainetta mitannutta tutkimusta ja Suomessa tehtiin syksyllä vastaavia testejä, joiden tulkinta on vielä vaiheessa. Tuomolan tutkimus on levinnyt kansainvälisesti ja siihen on viitattu useissa tutkimuksissa. Kaiken kaikkiaan sekä Suomessa että maailmalla kiinnitetään joka hetki enemmän huomiota urheilussa käytettävien hevosten hyvinvoinnin turvaamiseen.
Suomalaishankkeessa luodaan parhaillaan mittaristoa hevosen hyvinvoinnin arviointiin. Tuomola oli muutama viikko sitten Kaustisella kouluttamassa Kpedun opiskelijoita auditoijiksi suututkimusten tekoon.
”Paljon voitaisiin tehdä hevosen suuterveyden eteen. Jotta voidaan parantaa hevosen hyvinvointia, se tarkoittaa että ihmisen pitää muuttaa omaa toimintaansa. Se tapahtuu joko sisäisesti tai ulkoisesti”, Kati Tuomola toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







