Kengityksen ammattilaiseksi opitaan vaiheittain – ensimmäiset uuden mallin näyttötutkinnot tulossa kevään aikana

Kenkien muotoilu ja takominen kuuluvat kengityssepän erikoisammattitutkinnossa opiskeltaviin ja näytössä osoitettaviin asioihin. Ensimmäiset uuden mallin kengityssepän näytöt nähdään tänä keväänä. Riina Villanen on suorittanut ainoana suomalaisena sairaskengittämisen erikoistutkinnon Britanniassa. Kuva: Kari Salonen

Kengityksentutkintojen uudistus on jäänyt hevosalalla toimivien keskuudessa osin epäselväksi. Nykyinen malli tähtää siihen, että opiskelijat perehtyvät vaativiin kengityssepän tarvitsemiin taitoihin vaiheittain. Näyttötutkinnoilla voi sitten osoittaa ammattikokemuksen karttumista.

"Kentällä voi olla ehkä sitä ajatusta, että jo perustutkinnosta tulisi valmiita kengittäjiä. Mutta siinä valmistutaan hevostenhoitajaksi ja osan opinnoista voi ottaa kengityksen perusteista", toteaa opettaja Tuovi Huttunen Ylä-Savon ammattiopistosta (YSAO) Kiuruvedeltä.

YSAO ja Hevosopisto Ypäjällä tarjoavat hevosalan monista oppilaitoksista mahdollisuuden suorittaa niin kengitykseen suuntautuneen hevostalouden perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Ammattitutkinnosta saa kengittäjän nimikkeen ja erikoistutkinnosta kengityssepän.

Koulutuksen lainsäädännön uudistus astui voimaan kaksi vuotta sitten. Se edellytti, että hevosalan perustutkintojen määrä pitää vähentää. Muutokset valmisteli työryhmä, jossa oli edustus Opetushallituksessa, oppilaitoksilta ja hevosalan yrityksistä sekä järjestöistä.

Taustalla on Huttusen mukaan se, että perustutkinnossa jokaisen alalle tähtäävän pitää ensin hallita perustietoja hevosesta ja sen kanssa toimimisesta.

"Kengitystä opiskellaan perustutkinnossa mahdollisimman paljon ohjatusti. Opiskelija näkee, mitä kengitystyö tulee käytännössä vaatimaan. Vasta seuraavassa vaiheessa hän halutessaan hakeutuu ammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen, jossa tulee mukaan kengittäjän työ monipuolisesti ja myös yrittäjyys."

Perusopinnoista kaikki eivät edes tähtää erikoistumaan kengitykseen, vaan usein tallilla tarve on esimerkiksi kenkien vaihtamiselle ja irtokenkien kiinnittämiselle.

"Tavoite on saada koulutettua mahdollisimman paljon ihmisiä tekemään talleilla tätä perustyötä. Muutoin he tekisivät sitä ilman mitään koulutusta."

Aiemman kengityksen ammattitutkinnon saattoi suorittaa jo perustutkinnon pohjalta. Sillä oli myös eurooppalainen CEF-hyväksyntä. Sairaskengittämiseen erikoistunut arvostettu kengitysseppä Riina Villanen ihmetteli MT:n uutisessa, miksi ammattitutkinnon laatua heikennettiin tältä osin (MT 10.1.).

Käytännössä CEF-tasoinen tutkinto oli liian vaikea suurelle osalle ammattitutkinnon suorittajia. Ammattitutkintoon hakeutui siis kyllä opiskelijoita, mutta näytön läpäisi YSAO:ssa vain noin joka viides tai kuudes, Huttunen laskee.

Ammattitutkinnon saavuttaa noin 1–1,5 vuoden jälkeen ja erikoisammattitutkintoon tarvitaan vielä ainakin vuosi lisää. Eteneminen vaihtelee aina opiskelijan aiemman työkokemuksen mukaan. Yksilöllistä eroa tulee myös siitä, kuinka tasaisesti pystyy työnteon ohella opiskelemaan.

Tuovi Huttunen pitää uuden järjestelmän vahvuutena sitä, että erilaiselta pohjaltakin voi löytää sopivan opiskelupolun. "Jotkut ovat tehneet hommaa jo pidempään ja jotkut lähtevät ihan alusta. Oikea reitti varmasti löytyy."

Kengityssepäksi valmistunut erikoistutkinnon suorittaja saa myös CEF-hyväksynnän.

Kengityssepän työ on vaativaa. "Kaikessa pitää ymmärtää, mitä tekee - kuten Riina Villanen uutisessa erinomaisesti summasi", Tuovi Huttunen sanoo.

Paras tapa kouluttautua alan huippuammattilaiseksi olisi työskennellä yhdessä kokeneen ammattilaisen kanssa.

"Pidemmällä tähtäimellä toivoisin, että saisimme alalle luotua kisällisysteemin. Pitää kuitenkin taata mestareina toimivien riittävä osaaminen kouluttajina, että kokonaisuus myös palvelisi kenttää."

• Ylä-Savon ammattiopistossa Kiuruvedellä 5 opiskelijasta osa valmistautuu kengityssepän erikoisammattitutkinnon näyttöihin maaliskuussa ja 14 opiskelee kengittäjän ammattitutkintoon. Perustutkinnon suorittajia on 12.
• Hevosopistolla Ypäjällä ammattitutkintoon opiskelee 5, joista osa pian valmistumassa ja perustutkintoa suorittaa 35.
• Ammattitutkintoa tarjoavat myös ainakin Harjun oppimiskeskus Virolahdella, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kaustisella sekä Salpaus koulutuskeskus Lahdessa.