”Yllättävän vähän tästä ongelmasta puhutaan, vaikka se on iso asia” − lanta-tinteriin kaivataan säpinää
Uusi palvelu yhdistää hevosenlannan luovuttajat ja vastaanottajat.
Hevosenlanta parantaa ja lannoittaa maata sekä sitoo hiiltä. Simuhepo-hankkeen kyselyssä selvisi, että yhä useampi viljelijä haluaisi hyödyntää hevosenlantaa, mutta he eivät tiedä mistä sitä kysellä. Lanta-tinteri kehitettiin tätä varten. Kuva: Carolina HusuSimuhepo-hankkeessa luotuun ja Hippoliksen verkkosivuilla julkaistuun lanta-tinteriin on rekisteröitynyt jo kymmeniä hevosenlannan luovuttajia ja kourallinen lannan vastaanottajia. Maaseudun Tulevaisuuden soittokierros kertoo, että vielä ei ole tinteri juurikaan kilissyt.
Pääkaupunkiseudulla oleville talleille lannasta eroon pääseminen on usein hankalampaa kuin maaseututalleille. Tämän on huomannut espoolaisen Cypis-tallin yrittäjä Kiti Santamala. Ugglehultin tilalla hänellä toimii 44 karsinapaikan täysihoitoa tarjoava Cypis-talli ja itsehoitoperiaatteella 15 paikan pihattotalli. Tallin hevosten lantaa ottaa toistaiseksi vastaan vain yksi viljelijä, vaikka lähialueella viljelysmaata on runsaasti.
”Kaikkien espoolaistallien lannat saisi helposti hävitettyä, jos viljelijät niitä ottaisivat vastaan. Mutta kuormien hakemiseen menee aikaa, työtunnit maksavat ja kuljetuskulut ovat suuria, joten viljelijät ottavat lannoitteensa säkistä”, Santamala toteaa.
Hän kirjautui lanta-tinteriin pian sen auettua. Vielä ei ole yhtäkään yhteydenottoa vastaanottajilta tullut. Santamala toteaa, että käypäisestä lannoitteesta eroon pääseminen maksaa hevosyrittäjälle tällä hetkellä ”aivan mielisairaasti”.
”Yllättävän vähän tästä ongelmasta puhutaan, vaikka se on iso asia.”
”Nurmen ja kevätviljan viljelyyn mieluusti käyttäisin hevosenlantaa lannoitteena.” Pekka Koskela
MT:n tavoittamilla lannan vastaanottajilla ei myöskään ole vielä tullut osumia tinterissä. Loppilainen Pekka Koskela kertoo, että hän on valmis ottamaan vastaan turvelantaa ja tarvittaessa hakemaan noin kymmenen kilometrin säteellä tilaltaan.
”Nurmen ja kevätviljan viljelyyn mieluusti käyttäisin hevosenlantaa lannoitteena”, Koskela kertoo.
Hippoliksen toiminnasta vastaava Erja Mattila kertoo, että lanta-tinteri laitettiin rivakasti pystyyn, kun HAMK:n opiskelijoiden kyselyssä ilmeni, että hevosenlannalle olisi viljelijöillä tarvetta.
”Kyselyyn vastanneista kolmestasadasta viljelijästä joka viides otti vastaan lantaa ja olisi valmis ottamaan lisää. Niistä viljelijöistä, jotka eivät vielä vastaanottaneet lantaa, oli peräti 60 prosenttia kiinnostuneita saamaan hevosenlantaa lannoitekäyttöön”, Mattila kertoo.
Hän toteaa, että lanta-tinteri on yksinkertainen yhteystiedot jakava systeemi, koska hankkeessa ei ole resursseja esimerkiksi applikaation tekemiseen. Kevään korvalla hanketoimijat aikovat tehostaa viestintää, jotta lannan luovutus ja vastaanotto alkaisi toimia tinterin kautta.
”Mutta varmasti viljelijöitä hevosenlanta kiinnostaa, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet.” Erja Mattila
HAMK:n kyselyyn vastanneista tallinpitäjistä moni oli toivonut, että lannasta maksettaisiin.
”Tämä tuskin toteutuu, vaan päinvastoin tällä hetkellä lannan vastaanottaja saattaa veloittaa luovuttajaa. Mutta varmasti viljelijöitä hevosenlanta kiinnostaa, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet”, Mattila pohtii.
Hän muistuttaa, että lannan määräystenmukainen hävittäminen on tallinpitäjän velvollisuus. Suurin kustannus on lannan kuljettaminen vastaanottajalle. Edullisimmaksi Mattilan mukaan tulee, jos tallinpitäjällä itsellään on mahdollisuus kuljettaa lanta vastaanottajalle.
Lanta-tinterin löydät Hippoliksen sivuilta tästä linkistä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
