Hevoset

Hevosopisto alkaa luopua rakennuksistaan – katettua alaa viisi hehtaaria, korjausvelka 32 miljoonaa euroa

Maan suurin hevosalan oppilaitos ei voi enää hoitaa sille eri vuosikymmeninä kertynyttä rakennuskantaa. Muutoin opetuksen ja hevosurheilukeskuksen toiminta on uhattuna.
Kimmo Haimi
"Kun valtion läsnäolo on vähentynyt alueella, niin Hevosopiston on yksistään mahdottomuus pitää tätä yllä. Vaakalaudalla ovat opiston tehtävät eli opetus ja hevosurheilun valmennus- ja koulutustoiminta", Pauliina Mansikkamäki muistuttaa. Etäopetuksen aikaan kesäkuussa kuvassa olivat Hevosopistolla lähijaksoa suorittaneet opiskelijat Lilja Somervuori ja Aada Tolvanen (oik.).

Hevosopiston hallitus teki maanantaina merkittävän päätöksen. Se alkaa vähentää asteittain Ypäjän Siittolanmäellä ja ympärillä olevaa kiinteistökantaa.

Rakennuksia on paljon: Hevosopisto Oy:n omistuksessa on tällä hetkellä viisi hehtaaria katettua tilaa eli peräti 50 000 neliömetriä.

Korjausvelkaa on yhteensä 32 miljoonaa euroa, joista välittömiin korjaustoimenpiteisiin tarvitaan 10 miljoonaa ja perusparantamiseen 22 miljoonaa.

Hallitus valtuutti toimivan johdon neuvottelemaan ja selvittämään ehtoja tarvittaviksi toimiksi.

Rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki kertoo, että toimet tarkoittavat sekä myymistä, luovuttamista että purkamista.

"Lähdemme alueen laidoilta liikkeelle. Esimerkiksi kurssikeskus on hyvin haastava rakennus. Se vaatisi 1,5 miljoonan korjausinvestoinnit."

Koska Hevosopisto toimii paikalla, jolla alun perin toimi ratsuväen varuskunta, huviloita ja asuintaloja on paljon. "Ne ovat ensimmäisiä kohteita, joita lähdetään tarkastelemaan. Vaihtoehtoina ovat myynti tai purku."

Mansikkamäki valotti ongelmaa MT:n lukijoille jo kesäkuussa. Hän korosti silloin ja myös nyt, että Siittolanmäellä on useita asetuksella suojeltuja kiinteistöjä. Niiden suojelemiseksi edelleen on aloitettu hyvähenkiset keskustelut Museoviraston kanssa.

Lisäksi tarvitaan myös maa-alueiden uudelleenjärjestelyjä.

"Hevosenpidossa tarvittavat alueet, jotka ovat lähellä talleja, siirtyivät ensin Luonnonvarakeskukselle ja nyt Metsähallituksen haltuun. Yksi haaste on saada myös nämä maa-alueet järjesteltyä niin, että kokonaisuus on toimiva."

"Olen iloinen, että suunta saatiin valittua ja vielä iloisempi, kun kivulias päätös oli yksimielinen. Kiinteistömassan aiheuttama taloudellinen kuormitus on ollut niin suuri, että on jo pelättävissä, että perustehtävä jää sen jalkoihin", Pauliina Mansikkamäki toteaa.

"Laitokselle, jossa on paljon perinteitä ja omistajatahoja, se on historiallisen rohkea päätös."

Voiko siis sanoa, että kiinteistökannan purkaminen hallitusti on opistolle kohtalon kysymys?

"Kyllä. Tämä on ainoa tie, että voimme säilyttää niin oppilaitoksen kuin tämän ainutlaatuisen hevosurheilukeskuksen elinvoimaisena myös tuleville polville."

Asia on helppo todentaa.

Hevosopiston liikevaihto on vakiintuneena vuotena – siis ilman koronan tapaisia historiallisia poikkeuksia – noin 8 miljoonaa euroa. Nykyinen kiinteistömassa veisi siitä 1,1 miljoonaa vuodessa, ettei uutta korjausvelkaa synny ja kiinteistöjen normaali ylläpito lisäksi 1,5 miljoonaa. Se on lähes yhtä paljon kuin opiston koko kaupallinen toiminta, joka oli viime vuonna 2,9 miljoonaa.

Opetuksen valtionosuus oli 4,2 miljoonaa.

Ravitermiä lainaten Mansikkamäen mukaan päätös syntyi loppusuoralla, sillä korona vielä entisestään nopeutti ongelmaa. Opetus siirtyi maaliskuussa pääosin etänä annettavaksi ja lähes kaikki vuoden merkittävimmät tapahtumat jouduttiin peruuttamaan tai järjestämään ilman yleisöä. Se tietää lovea tulovirtoihin ja aiheutti myös keväällä nopeat yt-neuvottelut.

"Korona realisoi tilanteen, muuten olisi voinut olla pari vuotta enemmän aikaa valmistautua. Meille oli suoranainen kauhujen kevät, kun oppilaat lähetettiin kotiin opiskelemaan ja silti oli valtavan iso kiinteistömassa ylläpidettävänä."

Tilanne on alkanut valjeta myös omistajajoukoissa. Esimerkiksi Suomen Ratsastajainliiton lykkääntyneessä kevätkokouksessa käytiin sunnuntaina opiston kiinteistökannasta ja taloustilanteesta huolestunut keskustelu.

"Ehkä ulkopuolisten ammattilaisten tekemänä tilanteen karuus vasta paljastui. On erittäin hyvä, että huoli on nyt hevosalalla ja muussa omistajistossa jaettu. Eihän tämä uusi asia ole. Tätä on käsitelty Hevosopiston hallituksessa jo 2010-luvun alkuvuodet, edellisen puheenjohtajan (myös SRL:a edustaneen) Tapani Peltosen johdolla", taustoittaa Mansikkamäki.

Nykyinen puheenjohtaja on Thomas Stenius, joka on niin ikään taustaltaan ratsastusväkeä.

Rehtori-toimitusjohtaja arvioi kesäkuun haastattelussa, että tavallaan hevosalalla on vallinnut ikuinen optimismi siitä, että valtio tai joku muu tulee ja pelastaa tilanteen.

Valtio ei sitä kuitenkaan voi yksin tehdä, koska se omistaa osakeyhtiöstä vain neljänneksen. Julkinen rahoitus ei riitä kattamaan opetuksen kuluja, vaan sitä rahoitetaan myös kaupallisella toiminnalla, Mansikkamäki toteaa.

SRL:n rahoitus ohjautuu valmennuskeskuksen toimintaan.

"Tarvitsemme silti tähän laajasti poliittista tukea, jotta löydämme ratkaisuja tämän miljöön säilyttämiselle. Hevosopisto ei voi niitä säilyttää, mutta toivomme, että löytyisi säilyttäviä voimia hoitamaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta osaa", Pauliina Mansikkamäki toteaa viitaten suojeltaviin osiin.

Lue myös toimittajan kommentti: Rohkea ja oikea päätös voi auttaa Hevosopiston ulos ahdingosta

Ypäjän Siittolanmäki

  • Suomen suurin hevosalan oppilaitos ja merkittävä hevosurheilukeskus Hevosopisto Oy toimii Ypäjällä Kartanonkylän kartanon alueella.
  • Osakeyhtiön omistavat Suomen valtio, Suomen Ratsastajainliitto SRL, Suomen Hippos ja viimeisen neljänneksen jakavat yhdessä Ypäjän, Forssan ja Jokioisten kunnat.
  • Puolustusvoimien ratsukoulu, joka tunnetaan myös Remonttikoulun nimellä, asettui paikalle vuonna 1933 ja Valtionsiittola aloitti toiminnan 1937.
  • Valtion hevosjalostuslaitokseksi paikka nimettiin 1950-luvulla.
  • 1990-luvulla Siittolanmäen kiinteistökanta jäi Hevosopisto Oy:n ja maa-alueet Luonnonvarakeskukselle (Luke), jolta ne siirtyivät edelleen Metsähallituksen vastuulle.
  • Hevosopiston koulutus- ja valmennustoimintojen lisäksi alueella toimii Ypäjän hevossairaala ja useita yksityisiä hevospalveluyrityksiä.
  • Myös Luken hevostutkijoita ja hevostietokeskus Hippolis ry sekä Suomen hevosurheilumuseo toimivat Siittolanmäellä.
  • Alueella sijaitsevat kansainvälisen tason ratsastuskeskus sekä paikallisraveihin ja harjoitteluun käytettävä ravirata, islanninhevosten kilparataa rakennetaan.
  • Siittolanmäen historiaa valottaa muun muassa Juha Erolan, Helena Janssonin ja Päivi Laineen kirja "Ypäjä. Kruunun ratsuja ja valtion työjuhtia" (Suomen Hevosurheilumuseo. 2017).

Lue lisää

Rohkea ja oikea päätös voi auttaa Hevosopiston ulos ahdingosta

Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Viljelijä kyllästyi täysin tienhoitoon: "Maksamme kiinteistöveroa, mitä sillä saamme? Emme ainakaan minkäänlaista tienhoitoa"

Tyly tulos tieverkkoa kartoittavasta kyselystä: Vastaajista noin 80 prosenttia arvioi alemman tiestön Etelä-Savossa huonoksi tai erittäin huonoksi