Kolmekymppinen Juho Norilo on nuoresta iästään huolimatta ennättänyt tehdä paljon hevosalalla. Ratsastuskoulujen kasvatista sukeutui esteratsastaja ja valmentaja, joka on työskennellyt ratsuttajana useissa Euroopan maissa. Esteratsastajia hän on valmentanut vuosikymmenen verran, nykyään myös Etelä- ja Keski-Suomen liittovalmentajana. Suomen Ratsastajainliiton estekomitean johtamisen Norilo aloitti viime vuoden alussa.
Tämän viikon Hevosalan Helmeksi Noriloa ehdotti Minna Peltonen saatesanoilla ”Juho on täydellinen esimerkki siitä, minkälainen hevosihminen on parhaimmillaan: positiivinen muutosvoima.”
Alun perin helsinkiläinen ja tätä nykyä järvenpääläinen Norilo asuu avopuolisonsa Katri Siltalan, pariskunnan Ilpo-koiran ja useamman hevosen kanssa Ratsastuskeskus Ainon yhteydessä.
1. Juho Norilo, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?
”Omasta mielestäni olen todellinen ratsastuskoulujen kasvatti. Olen saanut erittäin tärkeää ja ammattitaitoista opetusta sekä Tuomarinkylän että myöhemmin Peikin ratsastukoulussa osaavilta opettajilta ja opetushevosilla. Sen lisäksi olen oppinut myös talkootyön ja seuratoiminnan merkityksen sekä tärkeyden. Nämä opit ovat johdattaneet minut myös Suomen Ratsastajainliiton luottamustehtäviin. Olen ollut töissä ammattitalleilla Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa sekä johtanut omaa valmennustallia Suomessa. Hevosalan yrittäjä olen ollut vuodesta 2012, jolloin perustin oman valmentamiseen ja ratsuttamiseen erikoistuneen yritykseni.”
2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?
”Minulla on ollut onni saada huippuopetusta ja valmennusta koko ratsastusurani ajan. Piia Pantsulta olen oppinut hevosten koulutussysteemin mitä noudatan jokapäiväisessä tekemisessäni. Piian perusajatus on monipuolinen ja vaihteleva työskentely, mikä tarkoittaa laadukasta perusratsastusta yhdistettynä esteratsastuksen tekniikkaharjoitteluun sekä vastapainona eri maastopohjilla tapahtuvaa työskentelyä. Yhteenvetona, kaiken tekemisen tulee olla positiivista, monipuolista, hyvin suunniteltua sekä keholle ja mielelle mielekästä. Tämä pätee kaikkeen tekemiseen elämässä.”
3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?
”Totta kai se, että saan olla hevosten ja hevosihmisten kanssa tekemisissä päivittäin. Kun näet ja koet, että auttamasi hevonen tai ratsastaja oppii kanssasi. Iloa minulle tuottaa tyytyväinen hevonen. Se tarkoittaa sitä, että hevosen ympärille on onnistuttu löytämään toimiva kokonaisuus, mikä tarkoittaa oikeaoppista hevosesta huolehtimista, käsittelyä, valmennusta ja sitä, että hevonen saa olla hevonen.”
4. Millaisista hevosista sytyt?
”Hyvin koulutetuista ja treenatuista kilpahevosista. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun kaikki hevosen tai valmennettavan ratsukon kanssa vietetyt harjoittelukerrat konkretisoituvat yhteisenä onnistuneena huippusuorituksena. Silloin sytyn, kun tunnen, että olen ensin ymmärtänyt ja sen jälkeen pystynyt tarjoamaan juuri sen, mitä hevonen on minulta tarvinnut voidakseen kehittyä ja yltää parhaaseen tulokseen.”
5. Millaisia haasteita työssäsi on?
”Pyrin suhtautumaan eteeni tuleviin haasteisiin positiivisesti sekä oppimaan niistä. Jokaisella hevosella ja ratsukolla on omat haasteensa, mitkä voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä. En emmi käyttää laajaa ammattilaisten verkostoa apunani, mikäli en yksin osaa jotakin haastetta ratkaista. Samoin hevoset ja oppilaani haastavat minua joka päivä olemaan parempi ratsastaja sekä valmentaja. On kiehtovaa ymmärtää ja oppia, miten eri yksilöt oppivat ja sisäistävät uusia asioita.
Vapaaehtoistyössä estekomitean puheenjohtajana haasteena on kehittää lajia tämän päivän maailmassa. Ratsastus on hieno ja ainutlaatuinen laji, missä ihminen ja eläin muodostavat tiimin, ratsukon. Haluan omalta osaltani auttaa ja edistää ratsastuksen asemaa nykymaailmassa ja tuoda lajimme upeutta esille koko yhteiskunnalle.”
6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?
”Kokemus tuo varmuutta ja uuden oppiminen intoa. Haluan kehittää itseäni sekä ratsastajana että valmentajana niin kauan kuin se on mahdollista. Olen äärimmäisen kiinnostunut lajistamme ja sen kehityksestä, joten etsin uutta tietoa koko ajan niin läheltä kuin kaukaa. Minulla on myös monia urheilullisia tavoitteita omalla kilparatsastajan urallani vielä saavuttamatta.”
7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?
”Tänään onnistuneiden estetreenien jälkeen ensimmäisellä äitini kanssa kasvattamallamme hevosella. Tuntuu hienolta ja myös hurjalta, että käytän tämän kyseisen hevosen kanssa kaikkia niitä oppeja ja kokemustani, mitä olen vuosien varrella oppinut eri valmentajilta ja ennen kaikkea hevosilta. Suurimmat ja tärkeimmät oppini olen saanut kyseisen nuoren hevosen emän ja elämäni hevosen FWB-tamma Doppsko Carimban selässä ja kanssa.”
8. Kenet haluat nimetä Hevosalan Helmeksi ja mistä syystä?
Haluan nimetä Hevosalan Helmeksi Iina Purontakasen Ypäjältä. Iina on esimerkki ammattitaitoisesta, ahkerasta ja aikaansaavasta nuoresta hevosalan yrittäjästä.
