Ennätysten viidakko kertoo asian vaikeudesta sekä raviurheilumaailman epäonnistumisesta

Evartti, kaikkien aikojen nopein suomenhevonen lauantain tuloksellaan 18,4a. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

MT Hevoset|Ravit

18.7.202315:59

Kommentti

Riku Niittynen

Kuitenkin kuplivan ilon keskellä ravitoimittaja koki myös epätoivoa: mikä onkaan Euroopan ennätys? Miksei esimerkiksi Euroopan parhaita tuloksia noteerata missään ja löydy ”kirjoista ja kansista”?

Miksi ennätysten vertailu ja ylös kirjaaminen sitten on niin vaikeaa? Asiassa löytyy niin monta erilaista yksityiskohtaa, vaikka raviurheilu joskus saattaa tuntua monotonisen yksinkertaiselta: kierretään soikeaa rataa.

Ratoja on hyvin erilaisia ja eri mittaisia, on metrijärjestelmää ja jaardeja, jalkoja sekä maileja. Kilpaillaan hyvin eri matkoilla. Ratojen eli juostavan matkan pituus mitataan eri tavoilla. Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Irlannissa ainakin kilpaillaan, paitsi eri pituusyksiköillä, myös ajoittain eri askellajilla, peitsillä. Näissä maissa raviurheilun käsite laajenee kärryurheiluksi.

Parhaimmillaan, kuten viikonloppuna Mikkelissä, raviurheilu tai kärryurheilu, miten vaan, tuntuu huippu-urheilulta. Hevoset juoksevat lujaa ja taistelevat uljaasti, kuskit taktikoivat shakkimestareiden tavoin.

Maailman ravi- tai kärryurheiluyhteisö on kuitenkin epäonnistunut sääntöihin ja tuloksiin liittyen. Se ei ole saanut aikaan lajin standardia eikä esimerkiksi ole pystynyt luomaan yhteistä tuloskantaa. Nykyaikanakin, kaiken tämän datan aikakaudella, hevosten juoksemien tulosten ennätyksellisyyttä joudutaan vielä arvailemaan.

Toki yhteensovitus on tosi vaikea prosessi, muutenhan se olisi jo tehty. Lopultahan laji on, kuten näistä pohdinnoista saattaa havaita, hyvin monimuotoinen eri puolilla maailmaa. Eihän maailman liikennejärjestelmiäkään vielä ole saatu yhdenmukaistettua: on mailia ja kilometriä sekä vasemman- ja oikeanpuoleista liikennettä. Eikä monimuotoisuus ole usein ollenkaan huono asia, toisaalta.

Kuitenkin huippu-urheilu vaatii selkeän vertailukohdan. Onko suoritus huippua mihin verrattuna? Tämä epäonnistuminen ravi- ja kärryurheilustandardeissa voi sinetöidä koko lajin kohtalon. Sama pätee lajin eettisyyteen. Yhteinen standardi sielläkin olisi kova juttu.

Jos lajin perusta on vankka, toiminta kestää. Ellei ole, ajan hammas voi purra.