Sotku selvisi: Suomenhevoset pysyvät Ypäjän hevosopistolla

Ypäjän hevosopisto monipuolistaa hevoskantaansa, eikä suinkaan luovu kaikista suomenhevosistaan. Kuva: Ypäjän hevosopisto

"Ypäjän hevosopisto ei ole luopumassa kaikista suomenhevosistaan, vaan valmennuskeskuksen hevoskantaa uudistetaan paremmin tarpeisiin sopivaksi", Pauliina Mansikkamäki, Ypäjän hevosopiston toimitusjohtaja-rehtori kertoo.

"Suomenhevonen on tärkeä tietyssä käyttötarkoituksessa, mutta valmennuskeskuksen toimintaan se ei ole paras mahdollinen", lisää Tomas Stenius, hevosopiston hallituksen puheenjohtaja.

Hevosurheilu julkaisi viime viikon perjantaina uutisen, jonka mukaan Ypäjän hevosopisto olisi luopumassa kaikista suomenhevosistaan. Uutinen aiheutti melkoisen kohun varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Hevosopisto vähentää omistuksessaan olevien hevosten määrää ja samalla monipuolistaa sitä. Myytävien hevosten listalla kymmenen on suomenhevosia. Yhteensä kansallishevosia hevosopiston omistuksessa on tällä hetkellä viisikymmentä.

"Kannan arviointi on asia, jota hevosyrittäjät tekevät koko ajan. Hevosen on oltava käyttötarkoitukseensa paras mahdollinen. Myynnissä korostuu myös hevosenomistajan vastuu", Mansikkamäki kertoo viitaten hevosmaailmaa kuohuttaneeseen Ypäjä-Missin kohtaloon.

"Vastuullinen hevosenomistaja ei laita vaarallista hevosta kiertoon. Hevosen käytöksen ollessa vaarallista koulutusyrityksistä huolimatta, lopetuspäätös tehtiin yhdessä eläinlääkärin kanssa", hän toteaa.

Monipuolisen koulutuksen tarjoaminen on yksi suurimmista syistä hevoskannan uudistamiseen. Hevostalouden perus- ja ammattitutkintolinjojen lisäksi Ypäjällä toimii Suomen olympiakomitean tukema valtakunnallinen hevosurheilun valmennuskeskus, joka vastaa muun muassa maajoukkuevalmennusten järjestelyistä.

Hevosopisto haluaa tarjota mahdollisuuden menestyä hevosurheilu-uralla ja samaan aikaan suorittaa tutkinnon, mikä tekee urheilu-uran jälkeen työelämään siirtymisestä helpompaa.

"Hevosopiston tärkein tehtävä on tarjota monipuolista ja laadukasta opetusta hevosalan tuleville ammattilaisille. Opetus ja urheilu eivät sulje toisiaan pois, vaan tavoitteena on auttaa urheilijoita sekä tiellä huipulle, että valmistaa työelämään uran jälkeen", Mansikkamäki kiteyttää.

Hevoskantaa kehitetään siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella kaikenlaisia hevosia, raviponeista korkeatasoisiin kilparatsuihin. Talleihin halutaan kilpahevosten lisäksi myös nuoria, koulutusvaiheessa olevia hevosia.

"Työtä hevosalalla on joka sektorilla. Opiskelijoilla täytyy olla mahdollisimman laaja kokemus kaikenlaisista hevosista, sillä eri-ikäiset, eri käyttötarkoituksen hevoset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia", Mansikkamäki toteaa.

Hän selventää, että Helsinki International Horse Shown sunnuntain maailmancup-luokassa kilpailleet hevoset käyttäytyvät aivan eri tavalla kuin tasaisen varmat suomenhevoset.

Suomalaiset hevosalan ammattilaiset ovat maailmalla hyvin kysyttyjä. Esimerkiksi Horse Showssa monella kansainvälisellä huippuratsastajalla työskenteli suomalainen hevosenhoitaja.

"Suomalainen työmoraali ja koulutuksen taso ovat ulkomailla arvostettuja", Mansikkamäki toteaa.

Valmistuessaan hevosalan ammattilaiseksi opiskelijan on mahdollista saada kansainvälinen passi, joka todistaa ammattikelpoisuuden maassa kuin maassa.

"Rotuvalinta ei ole arvokysymys, vaan kyse on monipuolisesta osaamisesta. Esimeriksi hevoshierojan täytyy tietää, mistä eri käyttötarkoituksen hevoset useimmin jumiutuvat", Mansikkamäki kertoo.

"Kansainvälisiin tehtäviin pyrkivien opiskelijoiden ei kannata harjoitella ainoastaan sellaisella rodulla, jota ei ole muualla kuin Suomessa.", Stenius toteaa viitaten suomenhevoseen.

Hän lisää, että vaikka suomenhevonen on monipuolinen käyttöhevonen ja sillä voi nousta myös kilpaurheilussa tietylle tasolle, ovat suurimmat kansainväliset luokat puoliveristen hallinnassa. Valmennuskeskuksen asiakkaat valmentautuvat ja kilpailevat kuitenkin omilla hevosillaan.

"Tulevaisuudessa tavoite on, että menestyvät urheiluhevoset olisivat hevosopiston omia kasvatteja", hän maalailee. Kansainvälisissä kilpailuissa kiertää jo nyt FWB-rotuisia hevosia, suomalaisia puoliverisiä, joten tavoite ei ole lainkaan mahdoton. 

Lue lisää:

Hevosopiston tiedotussotku sen kertoi: Suomenhevonen kuuluu Ypäjälle