Hevosen tuonnin viranomaisohjeistus on talliyrittäjän mielestä heikkoa – ”Vain Ruotsin Lantbruksverketin sivuilta löysin selkeät ohjeet”
Eläinten terveysohjeisto muuttui alkuvuodesta, ja hevosalalla toimivat ovat jo aiemminkin peränneet Ruokavirastolta selkokielisyyttä ohjeistukseen.
Hanna Hirvonen ja Sigla-tamma, joka saapui Islannista Ruotsin kautta syksyllä 2019. Uusinta nelijalkaista työntekijää odotellaan Kangasalle parin viikon sisällä. Kuva: Kari HirvonenKangasalalainen talliyrittäjä Hanna Hirvonen osti hevosen ruotsalaiselta yritykseltä omalle yritykselleen.
”Ajattelin, että näppärästi haen hevosen Pohjois-Ruotsista itse trailerilla. Tiedettiin jo, että hevoselle pitää lähtömaassa tehdä Traces-terveystodistus”, Hirvonen sanoo.
Puhelu ruotsalaiselle virkaeläinlääkärille poiki ensimmäisen yllätyksen.
”Eläinlääkäri pyysi minulta yritykseni Traces-numeroa. Iloisena ilmoitin tallini pitopaikkatunnuksen, mutta hän sanoi, ettei tuo suinkaan ole oikea numero.”
Hirvonen lähti suomalaisviranomaisten verkkosivuilta etsimään tietoa, mitkä ovat uusimmat määräykset ja vaatimukset hevosen tuonnille toisesta EU-maasta.
”En löytänyt yrityksen Traces-järjestelmään rekisteröitymisestä selkeää tietoa ja ohjeistusta Ruokaviraston tai muidenkaan viranomaisten sivuilta. Sain vinkin Ruotsin vastaavan viraston, Lantbrukseverketin sivuista ja sieltä löytyikin selkeä ja looginen ohjeistus sekä linkki järjestelmään rekisteröitymissivustolle”, Hirvonen kertoo.
EU Login -sivustolla Traces-järjestelmään rekisteröityjää odotti rekisteröitymisvalikossa suomen ja englannin kielten sekamelska.
”Käytännössä piti osata aika hyvin englantia, että pystyin tekemään yritykseni Traces-rekisteröinnin. Sen sain päätökseen, mutta sivuilta ei pystynyt tulostamaan tai tallentamaan Ruotsin virkaeläinlääkärin pyytämää dokumenttia siitä, että rekisteröinti on tehty. Otin sitten kuvan tietokoneen näytöstä ja lähetin sen Ruotsiin.”
Vaikka EU:n dokumenttien pitäisi olla kaikkien jäsenvaltioiden kielillä, tuli tässä tapauksessa myös kirjautumisilmoitukseen kapulakielinen vastaus englanniksi.
”Voisiko asiaa tyhmemmin ja sumeammin enää hoitaa”, Hirvonen kysyy.
Ongelmaksi oli muodostua myös se, että Lantbruksverketin sivuilla olevan tiedon mukaan Traces-rekisteröityminen olisi pitänyt tehdä neljä viikkoa ennen hevosen siirtämistä EU-maasta toiseen. Hirvonen sai asiaan avun Länsi-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) läänineläinlääkäriltä, joka hoiti rekisteröinnin vahvistamisen käden käänteessä.
Mutkia matkaan tuli vielä lisää.
”Kun Traces-rekisteröinti saatiin kuntoon, seuraavaksi Ruotsista pyydetään minulta autoni ja trailerini rekisterinumeroiden lisäksi kuljetuslupanumeroani. Kysyin, että mikä ihmeen kuljetuslupa? Olen vain talliyrittäjä, joka on lähdössä hakemaan ostamaansa hevosta naapurimaasta kotiin”, huokaa Hanna Hirvonen.
Aluehallintovirastosta hän sai tiedon, että Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön kuljetuslupahakemusten käsittelyä. Ruotsissa asia on jo hoidossa. AVI:sta kehotettiin vain ilmoittamaan Ruotsiin, että Suomessa ei tätä vielä vaadita.
”Ammattikuljettajaluvalla hevosen olisi voinut Ruotsista käydä hakemassa, mutta en ole sellaista tähän mennessä tarvinnut.”
Hirvosen tuttu hevosyrittäjä, joka oli kuljettanut hevosta Ruotsista Tanskaan, oli joutunut toteamaan, että ”Suomessa kuljetuslupaa ei tarvita” -selitys ei kelpaa.
”Vastaukseksi saa, että nyt ollaan Tanskassa, ja sakon uhalla on näytettävä kuljetuslupa, mikäli hevonen, auto tai traileri viittaa yritykseen tai kaupalliseen toimintaan. Lisäksi tällöin pitää olla kuljetussuunnitelma, vaikka kyseessä olisi alle kahdeksan tunnin kuljetus. Autossa on myös oltava ajopiirturi, jos yhdistelmä painaa yli 3500 kiloa”, Hirvonen kertoo.
Tässä vaiheessa Hirvonen luopui ajatuksesta hakea hevosta itse Ruotsista ja tilasi sille kuljetuksen ammattikuljettajalta. Koko episodin seurauksena tallin uusi työntekijä saapuu Kangasalle kaksi viikkoa aiottua myöhemmin.
Ylitarkastaja Virva Valle Ruokavirastosta toteaa, että uudistetun sähköisen Traces-järjestelmän käyttöönotto on takkuillut EU-komission päässä.
”Järjestelmän piti tulla käyttöön jo viime lokakuussa, mutta käytännössä se saatiin toimimaan vasta tammikuussa. Joskus järjestelmän toiminta on jopa katkolla, mutta hetken kuluttua kun kirjautuu uudestaan sisään se taas toimii”, Valle toteaa.
Kun Ruokaviraston verkkosivujen hakutoimintoon kirjoittaa sanan traces, tarjoaa sivusto vuosia vanhoja linkkejä. Tuorein on viime vuoden syksyltä, jossa kerrotaan uuteen Traces-järjestelmään siirtymisestä.
Jos tiedonhakija ei hämäänny sivun vanhentuneesta päätekstistä, löytyy linkki järjestelmään kirjautumiseen parin klikkauksen päästä.
Valle ei allekirjoita näkemystä siitä, että suomalaisviranomaisten verkkosivuilta ei saisi hakemaansa tietoa.
”Kyllä siellä kaikki oleellinen on. Kokonaisuus on valtava, ja pyrimme päivittämään vanhentuneita tietoja mahdollisuuksien mukaan.”
Hevosia toisista EU-maista Suomeen tuoville Vallen vinkki on ottaa yhteyttä Aluehallintovirastoon.
”AVI on se paikallinen viranomainen, jonka kanssa näissä asioissa on hyvä toimia.”
Karuista kokemuksistaan huolimatta talliyrittäjä Hanna Hirvonen toteaa olevansa hyvillään siitä, että eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi niiden kuljettamista koskevat säädökset ovat tiukkoja.
”Mutta ohjeistuksen pitäisi olla selkeää ja helposti saatavilla.”
Ruotsin Lantbruksverketin ohjeistus hevosten siirtoihin EU-maiden välillä (ruotsiksi, mutta selaimella kielen voi vaihtaa suomeksi)
Lue myös uutinen tammikuulta:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
