Raviurheilun kaikki puolet kiehtovat Wilhelmina Koivusta – oppimestareina Emma Väre ja Sobel Conway

Wilhelmina Koivunen tuuletti Vermossa iloisena, kun Sobel Conway jätti finaalivastustajansa kauas taakse. Kuva: Ville Toivonen

Vermossa viime lauantaina ajetuissa montéraveissa ratkottiin raviratsastuksen Suomen mestari, minkä lisäksi ohjelmassa oli monta muutakin lähtöä.

Yksi päivän erikoisuuksista oli molemmille roduille järjestetty speed race, jossa kisailtiin todellisella pikamatkalla eli 200 metrillä. Lämminveristen kisan ylivoimainen ykkönen oli vihtiläisen Wilhelmina Koivusen ratsastama Sobel Conway, joka karkasi vastustajiltaan sekä karsinnassa että finaalissa.

Raviseuraajille Sobel Conway on tuttu nimi. Nyt 12-vuotias ruuna oli muutama vuosi sitten Suomen ykkösravureita. Sobel Conwayn lukemat ovat kunnioitusta herättävät, ennätys 09,7a ja voittosumma yli 380 000 euroa.

Voitokkaan ratsukon toinen osapuoli sen sijaan on monelle tuore nimi ja kasvo. 19-vuotias Wilhelmina Koivunen lasketteli Sobel Conwaylla uransa ensimmäisen voiton. Kisojakin on takana vasta viisi.

Wilhelmina Koivunen tuplaa ajamiensa kärrylähtöjen määrän perjantaina Junioritähti-ohjastajasarjan finaalissa. Kuva: Ville Toivonen

Tällä viikolla Wilhelmina Koivusen uran starttimäärä lähes tuplaantuu, sillä hän kilpailee perjantaina Junioritähti-ohjastajasarjan finaalissa, joka käsittää kolme lähtöä.

Wilhelmina Koivunen on finaalin kokemattomin ohjastaja. Hän sai finaalipaikan sijoituttuaan karsintalähdössä kolmanneksi työnantajansa Emma Väreen valmentamalla Celeste Ordenilla.

”Minulla kävi todella hyvä tuuri, että pääsin finaaliin. Aloittelevalle ohjastajalle on todella arvokasta, että pääsee ajamaan kilpaa erilaisilla hevosilla. Samalla tutustuu myös uusiin ihmisiin”, Koivunen iloitsee.

Sobel Conway on Wilhelmina Koivuselle tärkeä oppimestari. Toukokuussa Koivunen ratsasti sillä uransa ensimmäisen kilpailun Vermon paikallisraveissa. Kuva: Ville Toivonen

Tähän mennessä Wilhelmina Koivunen on ajanut kilpaa kahdella hevosella. Sisarensa Saana Koivusen valmentamalla Sobel Conwaylla hänellä on speed race -voiton lisäksi viitossija paikallisravien montésta.

Emma Väreen valmentamalla Celeste Ordenilla Koivunen on kilpaillut kolmesti. Tuloksina ovat olleet kolmas, kuudes ja neljäs sija.

Wilhelmina Koivunen korostaa olevansa työnantajalleen kiitollinen saadessaan kilvanajomahdollisuuksia. Uransa ensiaskelia ottavan ohjastajan on tunnetusti vaikea saada ajotehtäviä.

”Jokaisen on kuitenkin aloitettava uransa jostakin”, Koivunen muistuttaa. ”Yritän omalla aktiivisuudellani saada itselleni ajotehtäviä jatkossakin. Ei kukaan tule kotiin tarjoamaan kilpailumahdollisuuksia.”

Hevoset täyttävät Wilhelmina Koivusen elämän kokonaisvaltaisesti. Päivät hän työskentelee Emma Väreen tallilla ja illat hän on Saana Koivusen apuna tämän hevosten parissa.

Tärkeä oppimestari on Sobel Conway. Saana Koivunen oli ruunan hoitaja sen ollessa Harri Koivusen valmennuksessa. Kun Sobel Conwayn ura oli käytännössä ohi, Saana Koivunen sai vanhan hoidokkinsa itselleen.

Wilhelmina Koivunen on saanut sisareltaan valtuudet toimia entisen huippuravurin kanssa itsenäisesti. Sobel Conway on 12-vuotias eli sen kilpailuoikeus loppuu tämän vuoden lopussa. Totoraveissa Sobel Conway on kilpaillut viimeksi alkuvuodesta 2023, tuolloin vielä Antti Ojanperän valmennuksesta.

”Ajan ja ratsastan Sobel Conwaylla useamman kerran viikossa, minkä lisäksi pidän ruunan kengässä. Saan sen kanssa oppia ja rutiinia monenlaisista asioista. Monella ei taida olla yhtä hyvää oppimestaria raviurheiluun”, Koivunen myhäilee.

Sobel Conway oli lauantain pikakisan voiton jälkeen niin paineissaan, että Wilhelmina ja Saana Koivusella oli välillä kiirettä pysyä 12-vuotiaan ruunan vauhdissa. Kuva: Ville Toivonen

Emma Väreen talli on Wilhelmina Koivusen ensimmäinen vakituinen työpaikka. Aikaisempaa kokemusta hänellä on Harri Koivusen tallilta, jolla hän työskenteli erilaisia pätkiä opiskellessaan samaan aikaan eläintenhoitajaksi.

Vaikka sekä Wilhelmina että Saana Koivunen ovat työskennelleet Turun Metsämäessä Harri Koivusella, he eivät ole menestysvalmentajan kanssa sukua.

Hevoset ovat kuitenkin tulleet Koivusen siskoksille tutuiksi lapsesta lähtien.

”Meillä on edelleen kotona ratsuja, ja aiemmin kilpailin jonkin verran ratsastuksessa, mutta kyllä raviurheilu on ottanut paikan ykköslajina jo pitkän aikaa sitten”, Wilhelmina Koivunen naurahtaa.

Koivusta kiinnostavat yhtä lailla kärrylähdöt kuin montékin. Hän painottaa, että lajit eivät todellakaan sulje toisiaan pois.

Ratsastustaustasta on luonnollisesti paljon hyötyä montélähdöissä. Lisää oppia Koivunen haki tänä kesänä Ranskasta, missä hän vieraili viikon verran Saara Jalastin opissa.

”Emma auttoi järjestämään asian, ja reissu oli todella hyödyllinen. Ensi kesänä on tarkoitus lähteä uudestaan Ranskaan opintomatkalle, sillä raviurheilussa on todella paljon mielenkiintoisia asioita opittavana, eikä niitä opi kuin tekemällä ja olemalla avoimin mielin uusia asioita kohtaan.”

Kilpailupuolella Koivusen tavoitteena on päästä ensi vuonna mukaan joko Salamakypärät- tai Montékypärät-kilpailusarjaan. Samalla hän painottaa, että vaikka kilpaileminen on kiehtova lisä kokonaisuuteen, tärkeintä on kuitenkin valmentaminen ja hevosten hoitaminen. Emma Väreen tallilla on paljon nuoria hevosia, joiden kehityksen seuraaminen on Koivusen mielestä palkitsevaa.

”Olen ollut tässä töissä vasta vajaan vuoden, ja siinä ajassa on jo saanut nähdä, kuinka varsat ensin opetetaan ja nyt ne menevät jo hiittejä ja kohta kilpailevat. Kehitys on todella nopeaa ja sitä on mielenkiintoista seurata.”