Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ravien sääntötulkintaa yhtenäistetään - kokeilu etätuomarin käytöstä tulossa syksyllä

    Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtaja Ismo Kovanen pitää vertailevaa yhteistyötä ratojen ja toisaalta myös Pohjoismaiden kesken tärkenä.
    Raveissa sääntöjen noudattamista valvovat paitsi tuomarit myös varikkovalvojat (kuvassa), kilpailun eläinlääkäri ja lähettäjät.
    Raveissa sääntöjen noudattamista valvovat paitsi tuomarit myös varikkovalvojat (kuvassa), kilpailun eläinlääkäri ja lähettäjät. Kuva: Antti Savolainen

    Suomen Hippos panostaa tuomarityön laatuun ja ennen kaikkea kilpailusääntöjen yhtenäisempään tulkintaan raveissa.

    Uutena kokeiluna osassa raveista tulee syksystä alkaen toimimaan videovalvoja. Hän seuraa ravien tapahtumat samojen kameroiden välityksellä, joita tuomaritornissakin katsotaan. Lisäksi hänellä on ääniyhteys tuomaristoon.

    Videovalvojalla on kokeilussa muiden tuomarien tapaan yksi ääni tilanteissa, joissa lähdön tapahtumista joudutaan äänestämään.

    "Toiminnan mahdollisesta vakiinnuttamisesta päätetään myöhemmin saatujen kokemusten perusteella", kertoo Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtaja Ismo Kovanen.

    Kovanen on myös ammatikseen tuomari. Hän työskentelee Etelä-Savon käräjäoikeudessa.

    Ravivalmentajat ja -ohjastajat ovat toivoneet yhtenäisempää linjaa eri ratojen tuomarityöskentelyyn. Normaaleissa raveissa on aina vähintään kolme tuomaria, joista yksi on Hippoksen asettama valvoja. Hän toimii tuomariston johtajana.

    Kovasen mukaan Hippoksen valvoja on jatkossakin tärkeässä roolissa. Hänen tehtävänsä on paitsi toimia mielestään oikeudenmukaisella tavalla myös niin, että tulkinnat ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä.

    Yhtenäisyyttä haetaan silläkin, että valvojat vierailevat nykyisin aiempaa useammin radoilla, joilla he eivät normaalisti työskentele.

    Kaikkineen ajotavat ovat siistiytyneet kymmenen viime vuoden aikana - ja sitä aiempaan verrattuna vielä enemmän, Kovanen analysoi.

    Hän on itse seurannut kehitystä ravikilpailutuomarina pari vuosikymmentä.

    Tästä kertovat myös eri Pohjoismaiden tilastot. "Olemme olleet keskinäisessä rangaistusvertailussa myönteisesti esillä. Ruotsissa kehitys pysähtynyt, meillä on edelleen menty parempaan."

    Yksi Suomen vahvuuksista on se, että ravikilpailusäännöissä on haluttu säilyttää muutoksenhakuoikeus myös ajotapojen osalta. Esimerkiksi Ruotsissa sitä ei ole.

    "Sillä on osaltaan yhtenäistävä vaikutus, jos voidaan todeta, että yhdellä radalla on samanlaisesta rikkeestä tehty erilainen tuomio kuin toisella."

    Vuosittain tehdään muutamia, yksittäisiä valituksia.

    Sääntöasiat ovat alkuvuodesta nousseet raviväen keskuudessa esiin. Oulun raveista on käynnissä poliisin tutkinta, joka on ensimmäinen eläinsuojelurikkomuksen epäily lähdön tapahtumista.

    Jos viranomaisselvitys tuo jotain uutta, asia otetaan ilman muuta uudelleen käsittelyyn Hippoksessa, Kovanen toteaa.

    "Lajin kannalta on selvä, että sellaista toimintaa, jossa hyvinvointinormit eivät toteudu, ei haluta suojella."

    Oulussa nuori suomenhevonen Katajan Kunnari lopetettiin lähdön jälkeen sen loukattua jalkansa pahoin.

    Kovanen kertaa, että niiden materiaalien perusteella, joita Hippoksella oli käytettävissä, ohjastaja ei tehnyt virhettä, josta olisi langetettu seuraamuksia. Sääntövaliokunta tutki yhdessä Hippoksen eläinlääkärin kanssa kilpailujen kuvanauhat, valvontaraportit ja eläinlääkärien lausunnot.

    Tulkintaa vahvisti Kovasen mukaan se, että ohjastaja pyrki nauhojen mukaan vain saattelemaan hevosen kilpailun loppuun eikä ajanut sitä enää kilpailumielessä eteenpäin.

    Järjestö muutti kuitenkin kilpailusääntöjä niin, että ohjastajan vastuuta täsmennettiin. Hänen tulee ja hänellä on oikeus tarvittaessa keskeyttää hevosen juoksu.

    "Tämä oli tarpeen myös sikäli, että pyrimme Pohjoismaissa yhtenäistämään sääntöjä. Tähän kohtaan saimme tukea Ruotsin säännöistä."