Ihmiset & kulttuuri

Puolustusministeri Antti Kaikkonen puuttui metsäleirien ruokahuollon puutteisiin: "Suomalaisella varusmiehellä ei saa olla nälkä"

Puutteita on ollut ruoan riittävyydessä, erityisruokavalioiden huomioonottamisessa ja syömiselle jäävässä ajassa.
Jarkko Sirkiä
Kun varusmiehet viettävät nyt poikkeuksellisen pitkiä aikoja metsässä koronan vuoksi, ruokahuollon kanssa on ollut joillain alueilla ongelmia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo, että varusmiesten palautteet on kuultu ja epäkohtia korjataan.

Varusmiespalvelustaan suorittavat ovat viettäneet keväästä asti poikkeuksellisen pitkiä aikoja metsässä. Järjestely on näyttänyt toimivan koronan ehkäisyssä hyvin, sillä varusmiesten joukossa on todettu vain muutamia koronavirustartuntoja.

Varjopuolena järjestelyssä on ollut se, että puolustusvoimien ruokapalvelut ovat olleet tilanteessa kovilla. Osa varusmiehistä on nähnyt metsässä suoranaista nälkää.

Maaseudun Tulevaisuuden toimitukseen yhteyttä ottanut aktiivisesti urheileva varusmies kertoo laihtuneensa kesällä alkaneen varusmiespalvelun myötä kuusi kiloa. Välillä ruoka on loppunut metsässä kokonaan. Laktoositonta maitoa on tarjolla harvoin ja etenkin kasvisruokapäivinä nälkä on ollut kova. Toisen perheen urheileva nuori on laihtunut yli kahdeksan kiloa. Metsässä on joinain päivinä joutunut syömään lämpimän ruoan sijaan vain vettä ja leipää.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo, että vastaavia yhteydenottoja on tullut viime kuukausina. Nälän tunne rasittaa varusmiehiä entistä enemmän säiden muututtua kylmemmiksi ja märiksi.

"Näitä viestejä on kantautunut myös omiin korviini. Sekä varusmiehiltä itseltään että myös varusmiesten äideiltä."

Puolustusministerin mukaan asiaan on suhtauduttu vakavasti.

"Vaikka kesällä kerätyn palautteen perusteella valtaosa varusmiehistä on ollut muonitukseen tyytyväisiä, on puutteitakin selvästi ollut."

"Olen ottanut yhteyttä Puolustusvoimiin ja Leijona Cateringiin, joka vastaa ruokahuollosta. Tästä on annettu joukko-osastoihin uusi ohjeistus. Erilaisia epäkohtia korjataan. Asia on työn alla varuskunnissa. Toivon todella, että asia pian oikenee. Varusmiehen pitää saada asianmukainen ruoka – myös maastossa."

"Lisäksi myös erikoisruokavaliot pitää pystyä huomioimaan. Ei se ole mitään avaruustiedettä hoitaa asia kuntoon. Esimerkiksi laktoositon ruokavalio on yleinen. Itsekin kuulun tähän porukkaan."

Kaikkosen mukaan tilanteessa on alueellisia eroja.

"Ei voida sanoa, että kaikkialla on sama tilanne. Monessa varuskunnassa homma toimii ja varusmiehet pitävät ruokahuoltoa aivan hyvänä, mutta paikoin on ollut ongelmia ihan ruuan riittävyydessä, ruokailuun varatun ajan riittämisessä ja ruokavalioasioiden toteutumisessa."

Puolustusministerin mukaan joukko-osastoja ohjataan nyt tarttumaan tilanteeseen hanakasti. Ymmärrystä korona-ajan erikoisjärjestelyjen haastavuuteen on, mutta varusmiesten hyvinvoinnista ei nyt kuitenkaan aiota tinkiä.

"Omalta osaltani seuraan asiaa, että se riittävällä tavalla korjaantuu. Suomalaisella varusmiehellä ei saa olla nälkä. Metsässäkin pitää saada sellainen ruoka, että sillä jaksaa."

Puolustusministeri tapasi muutama viikko sitten Leijona Cateringin johtoa, jolloin tästäkin asiasta keskusteltiin. Lisäksi agendalla oli toinen tärkeä aihe.

"Toinen viestini oli se, että ruuan kotimaisuusastetta pitää nostaa. Oma tavoitteeni on se, että Suomen armeija marssii suomalaisella ruualla. Tällä hetkellä kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia. Siitä täytyy päästä ylöspäin."

Antti Kaikkosella on mielessä suunnitelma, jolla asiaa edistetään.

"Aion tämän aiheen tiimoilta kutsua vielä laajemminkin ruoka-alan toimijoita MTK:sta lähtien pyöreän pöydän äärelle pohtimaan mitä asialle on tehtävissä. Toki on selvää, että aivan sataan prosenttiin on mahdotonta päästä. Mutta tavoite on selkeästi parantaa nykytasoa."

Yksi haasteellinen alue on kasvisruoan kotimaisuuden parantaminen.

"Hankinnoissa pitää katsoa, että miten entistä enemmän voitaisiin käyttää kotimaisia tuotteita ja tuottajia. Käsitykseni mukaan huomiota voidaan kiinnittää entistä enemmän myös kasvisruoan kotimaisuuteen. Sitäkin täytyy voida parantaa."

Puolustusvoimien koronatilanne on ministeri Kaikkosen mukaan pysynyt hyvin hallinnassa.

"Tällä hetkellä on viitisen varusmiestä sairaana ja kymmenkunta henkilökuntaan kuuluvaa. Eli toisin sanoen missään varuskunnassa ei ole epidemiaa. Mikään varuskunta ei ole muuttunut minkään sortin koronalingoksi, mitä vielä keväällä jotkut pelkäsivät."

Puolustusvoimat on hoitanut Kaikkosen mielestä ainakin toistaiseksi oman osuutensa koronan hoidossa hyvin.

Syksyn flunssakauden alkaminen on näkynyt kuitenkin varuskunnissa. Kaikkonen uskoo kahden viikon kiertosysteemin vaikuttavan kaiken kaikkiaan tautien leviämiseen.

"Influenssa on tyypillinen vieras varuskunnissa talvella, mutta nyt näyttää olevan liikkeellä vain tavallisia flunssia. Pääasia, että koronan torjunnassa on onnistuttu. Taistelu jatkuu."

Koronan torjuntaa tehdään Puolustusvoimissa kaiken aikaa. Esimerkiksi kertausharjoituksia on jouduttu perumaan koronatilanteen vuoksi.

"Näyttää siltä, että ainakin kevättalveen mennään näissä merkeissä. Ennen kuin turvallinen rokote on laajemmassa jakelussa, tämän taudin kanssa joudumme koko yhteiskuntana valitettavasti elämään."

Kaikkosen mielestä Suomi on kokonaisuudessaan pärjännyt kansainvälisesti koronan vastaisessa taistelussa hyvin.

"Koronan torjunnassa olemme Euroopan kärjessä. Jotain on varmasti tehty oikeinkin. Mutta työ jatkuu. Ratkaisijana on lopulta jokainen suomalainen itse. Miten itse kukin arjessaan toimii."

Antti Kaikkonen muistuttaa, että itse taudin torjunnan lisäksi pitää miettiä kokonaisuutta.

"Kokonaisuuteen kuuluvat terveys, työpaikat ja talous. Jokaisesta on huolehdittava. Monet yritykset elävät vaikeita aikoja. Pitää huolehtia siitä, että elinkelpoiset yritykset tämän ajan yli selviävät. Siihen tarvitaan yritystukia, mitä on jaossa ollutkin."

"Pitää myös kiinnittää huomiota velan perintään ja konkurssilainsäädäntöön. Nämä asiat ovat hallituksella pohdinnassa."

Kaikkonen muistuttaa, että monella suomalaisella on vielä tuoreessa mielessä 90-luvun laman aiheuttamat taloudelliset vaikeudet.

"Lomautuksia ja irtisanomisia on valitettavasti ollut. Niitä nähdään vielä valitettavasti tulevina kuukausina lisääkin. Yksi yksityiskohta, mihin toivoisin muutosta, on käytännöt maksuhäiriömerkintöjen osalta."

"Ei ole kohtuulista, että moni suomalainen joutuu vuosiksi ongelmalliseen tilanteeseen yksittäisten maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Jos ihminen hoitaa asiansa kuntoon, maksuhäiriömerkinnöistä pitäisi päästä eroon nykyistä nopeammin. Tämä koskettaa todella monia suomalaisia."

"Ei ole järkeä, että ihmisiä pidetään löyhässä hirressä. Laman uhrien kokemia pitkittyneitä taloudellisia kärsimyksiä ei pidä toistaa, jos se vain suinkin on mahdollista."

Lue lisää

Ministeri Leppä lupaa turvata kausityövoiman saatavuuden – tuottajat odottavat nopeita päätöksiä

WHO:n pääjohtaja koronarokotteista: "Katastrofaalinen moraalinen epäonnistuminen" uhkaa maailmaa

Asiakaskirjeessä tyly uutinen – Pohjola Vakuutus irtisanoo epidemiakeskeytysturvan

THL: Suomessa 168 uutta koronatartuntaa