Ihmiset & kulttuuri

Kiukkuraivareiden katselu ei tee Supernannyn mielestä pahaa lapsille – "Lapset tarvitsevat hyvin erilaisia peilejä"

Tosi-tv-ohjelman Supernanny, psykoterapeutti Pia Penttala uskoo tv-sarjan avanneen hyvällä tavalla lastenkin silmiä. "Vaikka minkälaisista vaikeuksista voi selvitä."
Ari Penttala
Helmi (vasemmalla) ja Hertta merkitsevät Pia Penttalalle seuraa, lämpöä ja turvallisuudentunnetta.

Televisiossa esitetty Supernanny-ohjelma nousi myös lapsikatsojien suosioon. Onko hyvä, että lapset katsovat ohjelmaa, jossa perheenjäsenten tunteet kuohahtavat ja kuvausperheiden lapset vääntävät välillä tahtoaan läpi vaikka väkivaltaisin keinoin?

"Mielestäni se on hyvä. Lapset tarvitsevat hyvin erilaisia peilejä", sanoo ohjelman Supernanny, vihtiläinen psykoterapeutti Pia Penttala. Jotkut lapset voivat saada ohjelmasta vertaistuen kaltaista apua. Toisaalta lapset voivat olla hyvin ankaria itseään kohtaan.

"Silloin lapsi voi todeta, etten ainakaan noin kamalasti ole käyttäytynyt."

Penttalan mielestä on hyvä, että ohjelmassa näkyy, miten muutoksia saadaan aikaan.

"Siitä voi oppia ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja vaikka minkälaisia vaikeuksia, mutta niistä voi selvitä, kun pyytää apua."

Penttala myöntää, että hänellä oli kova kynnys lähteä mukaan tosi-tv-ohjelmaan. Päätöstä helpotti, että hän sai muokata sisältöä oman ammatti-identiteettinsä mukaiseksi. Myöskään lööppikohuja ei lähdetty tavoittelemaan.

"Itselleni on ollut todella avartavaa tutustua siihen, millaista on olla nykyaikana vanhempana. Maailma on muuttunut niin paljon omista vanhemmuusvuosistani. Omat lapseni ovat 25–30-vuotiaita", Penttala miettii.

Yksi iso pulma lapsiperheissä ovat elektroniset laitteet, jotka vaikuttavat perheenjäsenten kanssakäymiseen, toisaalta koukuttavat ja ovat kuitenkin myös tarpeellisia.

"Älylaitteiden käyttö on tosi iso haaste."

Tv-sarjassa Penttala saa kiukkuisimmatkin tenavat rauhoittumaan jämäkän lempeällä otteellaan, mutta vaan miten häneltä sujuu koirien kasvatus?

"En ole kauhean kurinalainen koiranomistaja", Penttala yllättää. "Olen ehkä vähän laiska koirankasvattaja, en ole sellainen, että hirveästi opettaisin koirille vaativia temppuja."

Mutta eivät koirat sentään pistä Penttalan kotia mullin mallin. Tietyistä säännöistä ei tingitä – esimerkiksi siitä, että vieraiden saapuessa koirien on odotettava kauempana eteisestä, kunnes niille annetaan lupa tulla tervehtimään.

Penttalalla ja hänen miehellään oli taannoin jopa neljä koiraa, mutta nyt perheessä viuhtoo kaksi nuorta labradorinnoutajaa, Helmi ja Hertta. Koiria Penttalalla on ollut lähes aina, ja hän omistaa tyttärensä kanssa myös viisi hevosta.

Aikaa eläintenhoitoon riittää, kun omat lapset ovat jo aikuisia, Penttala toteaa. Hän toimii yrittäjänä lastensuojelualalla, ja eläimet ovat välillä mukana myös terapiatyössä.

Entä löytyykö kasvatusammattilaisen mielestä lapsen ja koiran kasvatuksesta yhteneväisyyksiä?

"On toki. Niissä vaaditaan samanlaista kärsivällisyyttä, keskittymistä ja johdonmukaisuutta. Kyse on hyvän suhteen luomisesta."

Johdonmukaisuudessa koirankouluttajan on oltava ehdoton. Koira ei ymmärrä poikkeuksia. Sen sijaan lapselle voi selittää, miksi tällä kertaa toimitaan eri tavalla.

Sekä koirat että lapset tarvitsevat rajoja ja sääntöjä, mutta huutamista ei Penttalan mielestä tarvita lainkaan. Viisautta on myös osata ottaa kärjistyvässä tunnetilassa aikalisä: "On turha ruveta väkisin survomaan".

Omien koiriensa kanssa Penttalaa huvittaa, kun hän näkee jo kropan ja niskan asennosta, milloin tinttarointi ja niskoittelu ovat alkamassa.

Penttalat asuvat puolet vuodesta maalla.

"Olen tykännyt sellaisesta ajatuksesta, että koirien pitää saada juosta ulkona ilman remmiä."

Vaikka päävastuu koirien hoidosta on perheen isännällä, Penttala nauttii metsäretkistä koirien kanssa. Helmi ja Hertta ovat myös innokkaita uimareita.

Herkut ovat niiltä kiellettyjä, sillä labradorinnoutajille kertyy herkästi ylimääräisiä kiloja, jotka heijastuisivat terveyteen.

Lue lisää

Syöminen ja pukeminen ovat lapsiperheiden ikuisuuspulmia – Tutkija kertoo, kuinka arkisista tilanteista selviää huumorilla

Väitös: Ruutuaika heikentää keskittymistä, pelaaminen parantaa työmuistia

Nykylapset eivät liiku tarpeeksi selvitäkseen työkykyisinä eläkeikään

Koulukiusaamista vastustavat motoristit päristelivät huikeaan suosioon