Ihmiset & kulttuuri

Näin sukkula lentää ja räsymattoja syntyy – katso videolta kangaspuilla kutomisen tekniikkaa

Räsymatot halutaan nykyisin mittatilauksena. Kotimaisen valmistajan on erikoistuttava erottuakseen.
Saara Lavi
Outi Martikaisella on yhden naisen kutomo oma kotinsa pihassa Savonlinnassa. Raitoja ja räsymattoja -yrityksen tuotteita myydään verkossa ja myymälässä vanhassa Savonlinnassa.

Räsymatot tekevät paluuta suomalaisiin koteihin, mutta niiden ympärille rakentunut yrittäjyys on ehtinyt lähes hiipua pois.

Kauhavalaisessa Mattokutomo J. Aron perheyrityksessä on nähty niin kotimaisen mattotuotannon huippu kuin sen ahdingon vuodet.

"1970-luvulla melkein joka torpassa oli mattokutomo täällä Etelä-Pohjanmaalla. Monella tilallakin kudottiin mattoja sivutoimena. Vientiä oli Ruotsiin ja Norjaan. IKEA oli iso ostaja", kuvaa Jorma Aro.

Aro perusti yrityksen vuonna 1977. Työntekijöitä oli oman perheen kahden polven lisäksi puolisen tusinaa.

90-luvun lama oli valmistajille raskas. Asiakkaat jättivät tilauksia maksamatta ja huonekalu- ja sisustusalan yrityksiä meni konkurssiin.

Uusi vuosituhat marssitti globalisaation pohjolaan. Laadukkaitakin mattoja pystytään Aasiassa tekemään ihan erilaisin tuotantokustannuksin kuin kotimaassa.

"Onhan meidän myyntihintamme varmasti keskimäärin kaksinkertainen. En saa edes materiaaleja hankittua sillä hintaa, millä niitä myydään", Aro toteaa.

Pelastukseksi on tullut verkkokauppa – ja erityisesti asiakkaille tarjottu mahdollisuus suunnitella itse matto omien toiveiden mukaan.

"Se oli meillekin vähän jännitys, kuinka onnistuu. Kehuja on tullut aivan hirveästi. Valituksia ei ole verkkokaupan aikana tullut ylipäätään yhtään", Jorma Aro toteaa.

Noin puolet Retromatto.fi-verkkokaupan myynnistä on asiakkaiden mittatilauksia.

Yksilöllinen suunnittelu ja ekologisuus ovat Outi Martikaisen räsymattojen perusta.

Molempien mummojensa innostamana hän lähti opiskelemaan tekstiiliartesaaniksi. Alusta asti oli selvää, että räsymatot ovat "hänen juttunsa". Kutomon Martikainen perusti kotinsa yhteyteen Savonlinnan Kulennoisten kylään vuonna 2015.

Noin puolet matoista tehdään asiakkaiden tilauksen mukaan uniikkituotteina. "Tosi paljon halutaan niin, että värit ja mitat on suunniteltu tiettyyn tilaan. Seitsemänmetrinen taitaa olla pisin, jonka olen kutonut."

Lisäksi Martikainen kutoo vilttejä suomalaisesta luomuvillasta.

Aluksi tilauksia tuli paljon Facebookin kautta. Lisäksi yrittäjä on osallistunut käsityömessuille.

Nykyisin Raitoja ja räsymattoja -yritys myy verkkokaupan lisäksi mattoja omassa myymälässä Savonlinnan vanhassa kaupungissa. Martikainen jakaa liikkeen korumuotoilija Jonna Kärkkäisen Korumon kanssa.

"Varsinkin viime kesänä, kun oli paljon matkailijoita, sain näkyvyyttä kivijalkamyymälän ansiosta."

Yksin yrittävälle yhteistyö on myös tärkeää henkisesti: "Toisinaan on mukavaa, että on työkaveri, toisinaan menen vain pihan yli viereiseen rakennukseen."

Aron mattokutomo on yksi harvoista sinnittelijöistä. Pieniä kutomakoneita on viisi, joista kaksi on puoli- ja kolme täysautomaattisia. Kutominen on silti osaksi käsityötä.

Jorma Aro samoin kuin räsymatoista tunnettu tekstiilisuunnittelija Eija Rasinmäki arvioivat, että 1980-luvun sadoista pienkutomoista on jäljellä kymmenkunta.

Isoja kotimaisia mattoyrityksiä on vain muutama. Niilläkin osa matoista kudotaan ulkomailla, kuten Rasinmäen ja hänen puolisonsa perustamalla Finartella.

"Tälle alalle on vaikea saada ketään jatkamaan. Olen 63 ja niin kauan kuin jalka nousee, aion jatkaa. Tunnen kahdeksankymppisen pariskunnan, joka vielä yrittää. Ei osaa lopettaa", Aro naurahtaa.

Kotimainen räsymatto onneksi selviää. Liiketoiminnan malli on palannut pienimuotoisesta konekutomisesta yhä puhtaammin käsityöhön.

Seitsemänkymppinen Rasinmäkikin jatkaa edelleen design-mattojen tekoa Hausjärvellä. Hänen uransa 50-vuotisnäyttely avautui eilen torstaina Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.

Kuluttajat jakautuvat. Jorma Aron kokemuksen mukaan harva kysyy materiaalien laadun ja alkuperän perään.

Kauhavalaiskutomo nojaa kotimaiseen kierrätyspuuvillaan. Trikoista osa on tuontia.

Outi Martikainen taas ei näe halpatuontia kilpailijana, sillä yhä useammat miettivät kulutustottumuksiaan.

"Käytän paljon ruusukas-kuvioita ja muita perinnemalleja, joita ei ole mahdollista edes kutoa muutoin kuin käsityönä", yrittäjä toteaa.

Kuteet ovat mahdollisimman suurelta osin kierrätettyjä, kuten esimerkiksi keskuspesuloista ostettuja vanhoja lakanoita, jotka Martikainen värjää käsin. Puuvillatrikoo ja ontelokude ovat puolestaan tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Vain loimilanka on uutta.

"Kun värjään kuteita, suhteutan värimäärän käytettävään materiaaliin niin, ettei väriä jää yli. Lisäksi käytän värejä, jotka eivät laske enää väriä mattojen pesuveteen."

Hänelle on myös tärkeää valmistaa jokainen matto alusta asti itse. Silloin ne kestävät ja niissä näkyy se oma jälki, käsityöläisyys.

Videolla seurataan kutomisen eri vaiheita. Asialla ovat salolainen kutomista harrastava pariskunta Kanerva ja Reijo Salminen, juhlanäyttelyyn valmistautuva tekstiitaiteilija Eija Rasinmäki sekä lopussa Outi Martikainen.

Lue myös:

"Aiemmin räsymatto oli vain matto lattialla" – Toivoa antaa uusi sukupolvi, joka näkee myös käsityön arvon sisustuksessa

Näin peset maton marttojen oppien mukaan – pesuvesiä ei saa kaadella minne tahansa

Lue lisää

"Aiemmin räsymatto oli vain matto lattialla" – Toivoa antaa uusi sukupolvi, joka näkee myös käsityön arvon sisustuksessa

Kestävä kuluttaminen ei pelkkää viherpiipertäjien hommaa – suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet

Näin peset maton marttojen oppien mukaan – pesuvesiä ei saa kaadella minne tahansa

Tuhat ihmistä kutoi yli 318 metriä räsymattoa Mäntässä